Keväällä 2020 käyttöön otetut ohjeistukset kuolinsyyn kirjaamiseen paisuttavat koronakuolemien määrää dramaattisesti

Veli Keitel

 

24.3.2020 CDC (“USA:n THL”) otti käyttöön uuden ohjeistuksen kuolinsyyn raportointiin Covid-19:n kohdalla. Mikäli olisi käytetty 17 vuotta käytössä ollutta (ja edelleen muiden sairauksien kohdalla käytössä olevaa) ohjeistusta, Covid-kuolemia olisi 23.8.2020 mennessä ollut jopa yli 16 kertaa vähemmän kuin mitä on ilmoitettu.

Suomen THL käyttää Covid-19:n tapauksessa vastaavaa poikkeavaa kirjaamismenetelmää: Covid-19-diagnoosin ollessa kuolemaan myötävaikuttava tekijä, kuolema kirjataan “Koronaan liittyviin kuolemantapauksiin”. THL:n käyttämä termi ei kerro, että nämä kuolemantapaukset olisivat koronan aiheuttamia, mutta kyseistä tilastoa käytetään systemaattisesti  uutisoinnissa ja julkisessa keskustelussa tarkoittamaan Suomessa koronaan kuolleita. Aikaisemmin ei ole pidetty erikseen tilastoa esim. “Diabetekseen liittyvistä” tai “Influenssaan liittyvistä” kuolemantapauksista.

“Mikä hyvänsä kuolinsyy yhdessä Covid-19-diagnoosin kanssa päätyy tilastoon, jota julkisessa keskustelussa käytetään tarkoittamaan Suomessa koronaan kuolleiden lukumäärää.”

 

Kuolintodistuksen täyttäminen niissä tapauksissa, joissa henkilön kuolemaan liittyy COVID-19 -virusinfektio


https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/oikeuslaakinta/ajankohtaista/kuolemansyyn-selvittaminen-ja-kuolintodistuksen-tayttaminen-covid-19-infektiotapauksissa 

THL:n julkaisussa otetaan neljä esimerkkiä koronaan liittyvän kuolemantapauksen määrittelyssä. Vaihtoehdoisa A-C otetaan tässä vain otsikot, koska nämä ovat selkeämmin kytkettävissä Covid-19:n aiheuttamia kuolemia, kaikissa “Peruskuolemansyy” U07.1. (Covid-19).

A) Henkilö kuolee COVID-19-virusinfektion aiheuttamaan yleisinfektioon ja/tai sen muihin ilmentymiin.

B) Henkilöllä on yksi tai useita vakavia pitkäaikaissairauksia, henkilö kuolee COVID-19 –viruksen aiheuttamaan viruskeuhkokuumeeseen tai jälkitautina tulevaan bakteerikeuhkokuumeeseen.

 C) Henkilöllä on yksi tai useita vakavia pitkäaikaissairauksia, henkilö kuolee COVID-19 –viruksen aiheuttamaan yleisinfektioon.

 D) Mikäli kuolinsyynä on jokin muu vakava sairausprosessi tai vastaava syy, mutta henkilöllä on diagnosoitu myös COVID-19 –virus:

Kuolintodistukseen merkitään:
Peruskuolemansyy (eli kuolintodistuksen kohta 8.1c): esim. W01/S06.3 tai I25.1
Kuolemaan myötävaikuttanut syy (kuolintodistuksen kohta 8.2.): U07.1

Kyseinen THL:n sivu käsittelee nimenomaan koronaan liittyvien kuolemien raportointia, joten on ilmeistä, että myös esimerkin D mukaiset kuolemat päätyvät tähän tilastoon. Määritelmän mukaisesti siis mikä hyvänsä kuolinsyy yhdessä Covid-19-diagnoosin kanssa päätyy tähän tilastoon.

 

TILASTOKESKUS: Onko koronaan kuolleista tietoa?

Tämä voidaan vahvistaa myös tilastokeskukselta, joka kysyy: “Onko koronaan kuolleista tietoa?” (9.2.2021, http://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2021/onko-koronaan-kuolleista-tietoa-kuolemansyytilastoa-saadaan-viela-odottaa/):

THL:n tartuntatautirekisterin tiedot covid-19 -kuolemantapauksista perustuvat tartuntatauti-ilmoituksilla kerättyihin covid-19-tapauksiin sekä väestötietojärjestelmän kuolintietoihin.

Kuoleman arvioidaan liittyvän koronavirukseen, jos positiivinen covid-19-testinäyte on annettu kuolemaa edeltäneen kuukauden aikana, tai jos lääkäri on tehnyt ilmoituksen tartunnan saaneen kuolemasta. Varsinainen kuolemansyy saadaan selville vasta lääkärien kirjoittamilta kuolintodistuksilta.

 THL:n tilasto koostuu nimenomaan näistä “arvioiduista koronavirukseen liittyvistä kuolemista”, sillä sen yhteydessä ei vedota lääkärien kirjoittamiin kuolintodistuksiin, joita tilastokeskusken mukaan “saadaan vielä odottaa”.

Tilastokeskuksen julkaisu jatkaa: “Koronapandemian voimakkuuden vaikutusta kuolleisuuteen voidaan arvioida vertaamalla kuolleisuutta aiempien vuosien kokonaiskuolleisuuteen”. Tämä tarkoittaa, että Covid-19:n aiheuttamaa kuolleisuutta arvioidaan samalla periaatteella kuin influenssakuolleissuutta.  Influenssadiagnoosi tehdään yleensä nopeasti oirekuvan perusteella, eikä sitä vahvisteta laboratoriokokein.

Mitä THL kertoo influenssakuolleisuuden arvioimisesta:

Influenssa luokitellaan harvoin peruskuolemansyyksi, sillä infektioon menehtymisen taustalla on usein myös muu perussairaus. Influenssakauden vakavuutta on mahdollista arvioida ylikuolleisuudella. Tämä tarkoittaa influenssakauden aikaisen kuolleisuuden vertaamista kauden ulkopuoliseen kuolleisuuteen sekä aiempiin influenssakausiin. Ylikuolleisuuteen voi influenssakauden aikana vaikuttaa myös muut tekijät kuten kylmä sää sekä muut liikkeellä olevat virukset tai bakteerit.

(https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136791/URN_ISBN_978-952-343-159-1.pdf s.23.)

Tilastokeskus kertoo, että koronan aiheuttama kuolleisuus Suomessa on todellakin vain arvio, minkä myös THL:n ohjeistukset kuolinsyyn määrittämiseen selkeästi paljastavat – sen lisäksi, että arvion antamiseen riittää positiviinen PCR-testitulos edeltävän kuukauden aikana. Koska PCR-testin epäluotettavuus on osoitettu monissa tieteellisissä artikkeleissa (katso muut artikkelit näillä sivuilla tai koronarealistit.com), tämä edelleen vähentää THL:n tilaston luotettavuutta.

Influenssa luokitellaan harvoin peruskuolemansyyksi, sillä infektioon menehtymisen taustalla on usein myös muu perussairaus”, THL kertoo. Sen perusteella, että menehtymisen taustalla on muu perussairaus (tai varsinkin jos on useita), ei siis yhtä uutta sairautta pitäisi luonnehtia peruskuolemansyyksi. Kuitenkin THL tekee Covid-19:n kohdalla juuri näin aiemmissa esimerkeissä B ja C, vaikka niissä taustalla on jokin muu perussairaus. Mikäli influenssapotilas kuolee keuhkokuumeeseen, kuolema kirjataan keuhkokuumeesta johtuvaksi ja influenssa mahdollisesti raportoidaan myötävaikuttavaksi kuolinsyyksi. (http://www.stat.fi/til/ksyyt/2018/ksyyt_2018_2019-12-16_tau_001_fi.html, katso kohdat 31 ja 32; koodit J09-J11 viittaavat influenssaan: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/influenssa/ajantasainen-influenssakatsaus/influenssakaynnit-terveyskeskuksissa)

On siis ilmeistä, että THL noudattaa Covid-19:n kuolemansyyn raportoinnissa CDC:n tapaan muista sairauksista poikkeavaa käytäntöä. Näin esim. tyypillinen influenssan tai flunssan jälkitautina ilmenneen keuhkokuumeen aiheuttama kuolema päätyy väistämättä koronaan liittyviin kuolemantapauksiin, jos potilaalta on edeltävän kuukauden sisällä saatu positiivinen Covid-19-testitulos – varsinkin kun oireet ovat samankaltaiset.

Voidaan siis kysyä samoin kuin USA:ssa: Miksi tämän yhden sairauden kohdalla käytetään täysin erilaisia ohjeistuksia kuin muiden?

THL:n antamaa erittäin epämääräistä tilastoa käytetään kuitenkin toistuvasti julkisessa keskustelussa ja jopa lääketieteellisisisä julkaisuissa  tarkoittamaan Suomessa koronaan kuolleiden lukumäärää. Ja kun esim. arvioidaan tapauskohtaista kuolleisuutta, se tehdään vertaamalla tartuntojen (toisin sanoen positiivisten PCR-testitulosten) määrää tähän tilastoon.

Joitakin esimerkkejä tästä:
Iltasanomat 27.3.2021: “SUOMESSA ON KUOLLUT koronaan yhteensä 817 ihmistä. Luku on Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007884510.html

YLE 12.1.2021: “Pandemiaan on nyt viime keväästä lähtien kuollut 602 ihmistä, kun Suomessa kaikkia kuolemia on tavallisenakin vuonna yli 50 000.”

https://yle.fi/uutiset/3-11731896

Lääkärilehti 15.9.2020: “Suomessa on todettu noin 8600 koronatapausta ja 339 koronakuolemaa.”

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/koronan-aiheuttama-kuolleisuus-tarkentuu-vahitellen/

Puheenaiheet: “THL:n koronakartan mukaan 30–39-vuotiaita on nyt kuollut koronaan viisi.”
https://www.puheenaiheet.fi/korona/30-39-vuotiaita-kuollut-koronaan-viisi/

Kainuun sanomat 12.4.2020: “THL kertoi koronaan kuolleiden ikä- ja sukupuolitietoja”

https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/thl-kertoi-koronaan-kuolleiden-ika-ja-sukupuolitietoja-eniten-kuollut-miehia-ja-yli-80-vuotiaita-uusia-tartuntoja-136-ylivoimaisesti-eniten-tapauksia-uudellamaalla-180792725/

COVID-19 Tiedonkeräys, myötävaikuttavat kuolinsyyt ja liittovaltion laki: Historiallinen perspektiivi

 

https://vaccineimpact.com/wp-content/uploads/sites/2/2021/02/CDC-Illegal-COVID-Deaths.pdf

tai

https://www.researchgate.net/publication/344753727_COVID-19_Data_Collection_Comorbidity_Federal_Law_A_Historical_Retrospective

Tässä artikkelissa on raportin johdanto (Abstract) kokonaisuudessaan suomennettuna ja Covid-19-diagnoosiin ja kuolemansyyn raportointiin liittyvä aikalinja tiivistetysti (kursivoinnit ja lihavoinnit kääntäjän lisäämiä).


Jos CDC:n ilmoittamaa kuolleisuusdataa on laittomasti paisuteltu, silloin kaikki siihen nojaava julkinen terveyspolittikka menettää samantien uskottavuutensa.

 

JOHDANTO

Centers for Disease Control and Prevention (CDC) ilmoitti 23.8.2020, että 6% ilmoitetuista Covid-kuolemista oli sellaisia, joissa Covid-19 oli ainoa kuolinsyy. Kuolemat, joihin liittyi muita terveydellisiä tekijöitä, niitä oli keskimäärin 2,6 yhtä kuolemaa kohti. Kun on kyseessä kansakunta, joka kärsii terveyspolitiikkansa vuoksi tiukoista terveisiin ihmisiin ja pieniin yrityksiin kohdistuvista rajoituksista, tämä on kriisiajan tärkein tilastollinen paljastus. Se vaikuttaa merkittävästi Covid-19:stä johtuvien ilmoitettujen kuolemien määrään.

Mikä vielä tärkeämpää, se paljastaa merkittäviä ongelmia siinä prosessissa, jonka kautta CDC saattoi tuottaa epätarkkaa tietoa kriisin aikana. CDC on suositellut sosiaalista eristämistä, tuvavälejä ja henkilökohtaisia suojavarusteita pääasiallisina strategioina Covid-19-kriisin hillitsemisessä, samaan aikaan kun se on kieltäytynyt tunnustamasta lupaavien edullisten lääketieteellisten ja luonnollisten hoitojen olemassaoloa. Näitä menetelmiä esitettiin lähinnä reaktiona kuolleisuudesta mallinnuksen pohjalta esitettyihin ennusteisiin, jotka ovat osoittautuneet huomattavasti liioitelluiksi. Jatkotutkimukset menetelmistä, joiden kautta nämä toimintastrategiat on luotu, nostivat lisää huolia ja kysymyksiä.

Miksi CDC päättäisi vastustaa itse luomaansa tiedonkeräys- ja raportointijärjestelmää, jota on käytetty maanlaajuisesti 17 vuotta ilman ongelmia; ja sen sijaan käyttää testaamatonta ja hyväksi todistamatonta järjestelmää vain Covid-19 tapauksessa, ilman keskustelua ja vertaisarviointia? Rikkoiko CDC:n päätös hylätä tunnettu ja hyväksi havaittu järjestemä myös useita liittovaltion lakeja, jotka valvovat annetun tiedon täsmällisyyttä ja luotettavuutta? Muuttiko CDC tietoisesti sääntöjä kuolemansyyn raportoimisessa Covid-19:n kohdalla, silloin kun mukana on myötävaikuttavia kuolinsyitä? Jos näin on, miksi?

Tämä historiallinen katsaus tarjoaa aikajanalle laitetun yhteenvedon, joka auttaa lukijaa orientoitumaan tämän kriisin aikaisemmin tuntemattomiin aspekteihin. Se ottaa esille 24.3.2020 annetun COVID19 Alert No.2:n, jolla oli dramaattinen vaikutus raportoituihin kuolemansyihin. Vertailu muuhun tätä tukevaan tietoon viittaa siihen, että olemassaoleva Covid-19-kuolleisuusdata, joka on niin paljon vaikuttanut julkisiin käytäntöihin, saattaa olla merkittävästi viallista mitä tulee sen tarkkuuteen ja luotettavuuteen, ja laitonta voimassa olevien liittovaltion lakien valossa. Jos CDC:n ilmoittamaa kuolleisuusdataa on laittomasti paisuteltu, silloin kaikki siihen nojaava julkinen terveyspolittikka menettää samantien uskottavuutensa.

 

AIKALINJA

1980
Paperwork Reduction Act (PRA)

1995
PRA tarkennus

2002
Information Quality Act (IQA)

2003
Kuolinsyytutkijoiden käsikirja kuolemien kirjaamiseen ja lääkäreiden käsikirja kuoleman  vahvistamiseen: Kansallinen standardimenettely kuolemansyyn kirjaamiseen kaikkiin kuolintodistuksiin, myötävaikuttavien syiden läsnäollessa. Näitä käsikirjoja on käytetty 17 vuotta, ilman että niitä on päivitetty. Ne ovat edelleen voimassa kaikkien kuolinsyiden kohdalla, paitsi silloin kun Covid-19 on epäilty tai vahvistettu kuolinsyy, jolloin 24.3.2020 asetetut COVID-19 Alert No. 2 -ohjeistukset ovat käytössä.

2005
Virology Journa julkaisee tutkimuksen, jonka mukaan hydroksiklorokiinia voidaan käyttää Sars-Cov-hoidossa. Tri Anthony Fauci vahvistaa tutkimuksen.

2014
Tri Anthony Fauci myöntää 3,7 miljoonan dollarin tieteellisen rahoituksen Wuhanin virologian instituutille lepakoiden koronavirusten tartuttavuuden lisäämiseen liittyvään tutkimukseen (“work on gain-of-function research on bat coronaviruses”).

2019
Fauci myöntää toiset 3,7 miljoonaa dollaria EcoHealth Alliancelle em. projektin toista vaihetta varten.

18.10. Johns Hopkinsin terveysturvallisuuden keskus järjestää Event 201-tapahtuman, jossa harjoitellaan koronaviruspandemiaa varten.

17.11. Kiinassa merkitään ylös ensimmäinen tiedetty Covid-19-tapaus.

2020
21.1. CDC vahvistaa ensimmäisen Covid-19-tapauksen USA:ssa.

24.3. CDC, mahdollisesti PRA:n ja IQA:n vastaisesti, asettaa voimaan COVID-19 Alert No.2:n, joka merkittävästi muuttaa kuolinsyyn raportointia Covid-19:n tapauksessa.

26.3. Lontoon Imperial Collegen tutkimusryhmä, johdossaan Tri Neil Ferguson, julkaisee mallinnukseen pohjautuvan ennusteen, jonka mukaan 2,2 miljoonaa amerikkalaista tulee kuolemaan Sars-Cov-2-viruksen vaikutuksesta ilman strategioita sen hillitsemiseksi.

14.4. Mahdollisesti PRA:n ja IQA:n vastaisesti CDC ottaa käyttöön CSTE COVID-19 asetuksen, joka merkittävästi muuttaa standardoituja lääketieteellisiä diagnoosimenetelmiä, vain Covid-19:n tapauksessa.

24.4. National Institutes of Health (NIH) peruuttaa rahoituksen lepakoiden koronavirusten tutkimukselle.

13.6. CDC laukaisee PCR-testeihin perustuvan strategian, jonka mukaan kaikkien mistä hyvänsä syystä sairaalaan kirjatut  potilaat täytyy testata, oireista riippumatta. Positiivinen testitulos kategorisoidaan uudeksi Covid-19-tapaukseksi ja sairaalaanotoksi. Näitä potilaita velvoitetaan uuteen testiin 24 tunnin välein, kunnes he saavat kaksi peräkkäistä negatiivista testitulosta vähintään 24 tunnin välein. Mitään ohjeistuksia ei ole, jotka estäisivät saman potilaan laskemiseen useita kertoja. Tämä käytäntö on voimassa 16.7.2020 asti.

17.7. Sen jälkeen, kun ei ole pystynyt kliinisesti todistamaan yhtäkään oireetonta tartuntaa, yhtäkään toistuvaa tartuntaa tai yhdenkään henkilön olevan Sars-Cov-2-virusta tartuttava yli 10 päivää ensimmäisten oireiden jälkeen, CDC lopettaa päivittäisen sairaalapotilaiden testaamisen vaatimuksen. Samalla vahvistettujen tai epäiltyjen tapausten karanteeniaika lyhennetään 14 päivästä 10 päivään. Potilaat voidaan vapauttaa sairaalasta oireiden kadottua. CDC siirtyy virallisesti PCR-pohjaisesta strategiasta perinteisempään oireperustaiseen strategiaan, jossa PCR-testiä käytetään tarvittaessa diagnoosin vahvistamiseen.

17.7. Tri Sin Hang Lee julkaisee tutkimuksen, jonka mukaan Sars-Cov-2 PCR-testi on parhaimmillaankin 50% luotettava.