PANDEMIAKYSELY NÄYTÄÄ VAHVAN YHTEYDEN TILASTOLUOTTAMUKSEN JA ROKOTEMYÖNTEISYYDEN VÄLILLÄ

Veli Keitel, maaliskuu 2021

Covid-19-pandemiatilannetta koskeva kyselykaavake avattiin 23.1.2021. Vastaukset kerättiin talteen helmikuun alussa, kun niitä oli kerääntynyt 1920. Näistä 12 oli mitättömiä (tyhjiä tai melkein tyhjiä), jolloin jäljelle jäi 1908 vastausta. Tämän artikkelin liitteenä on koko 26-sivuinen raportti kaavioineen. Tässä esitellään vain joitakin keskeisimpiä johtopäätöksiä.

Kysely paljastaa, kuinka vahvasti ihmisten suhtautuminen kasvomaskeihin, koronarokotteisiin ja muihin epidemiaan liittyviin toimenpiteisiin oli sidoksissa tilastoluottamukseen ja valtamediamyönteisyyteen. Erityisen merkittäväksi tämän havainnon tekee se, että tilastoihin eniten luottavien keskuudessa tilastojen merkityksen ymmärrys oli heikointa (mihin tilastot perustuvat ja mitä ne varsinaisesti kertovat).

Vain hyvin pieni osa vastanneista oli nähnyt epidemian inhimillisiä vaikutuksia lähipiirissään (sairastuneet ja/tai kuolleet) siinä määrin, että he sen perusteella olisivat muodostaneet suhtautumisensa: 94% vastaajista ilmoitti, ettei  tunne ketään Covid-19:ään kuollutta ja 69%, ettei myöskään ketään sairastunutta.

Kyselyn tarkoitus on auttaa luomaan kuvaa ihmisten uskomuksista, toiminnasta ja aikomuksista pandemiatilanteessa, sekä perusteita ihmisten eriäviin asenteisiin. Tarkoitus on paremmin ymmärtää niitä tekijöitä, jotka selittävät väestön vahvaa kahtiajakoisuutta. Siksi kyselyyn on otettu mukaan kysymyksiä, jotka nostavat esiin tätä kahtiajakoisuutta herättäviä teemoja: Kuinka suhtaudutaan ns. ”vaihtoehtomedian ” (myöhemmin yleensä käytetään termiä ”ulkomedia”) antamaan ristiriitaiseen tietoon? Kuinka lujasti luotetaan valtamediaan?

Lähes 75% kyselyyn vastanneista oli naisia. Naiset yleensä ottaen ovat aktiivisemmin mukana ryhmissä, joissa mediaan ja rajoitustoimenpiteisiin suhtaudutaan kriittisesti. Ja koska kysely varsinkin alkuvaiheessa on vedonnut enemmän tällaisiin ryhmiin, on ymmärrettävää, että naisia on tässäkin enemmän mukana.

Kaavio 1: Vastaajien perustiedot

 

Keskeisimmät korrelaatiot löytyivät seuraavien alueiden välillä:

Luottamus tilastoihin
Covid-19 -tautiin sairastuneiden ja/tai kuolleiden määrä lähipiirissä
Rokote- ja maskimyönteisyys / -kielteisyys
Suhtautuminen valtamediaan / ulkomediaan

Tulosten perusteella voidaan selkeästi luonnehtia kahta ”leiriä”:

Mediamyönteiset                                                                    
Luottamus julkiseeen mediaan                                                
Luottamus koronatilastoihin                                                     
Heikko ymmärrys tilastojen perusteluista                              
Koronatoimenpiteiden hyväksyminen                                    
Maski- ja rokotemyönteisyys                                                    
Enemmän sairastuneita lähipiirissä                                        
Lievä miespainotteisuus                                                           

Mediakriittiset
Epäluottamus julkista mediaa kohtaan
Epäluottamus koronatilastoihin
Hyvä ymmärrys tilastojen perusteluista
Koronatoimenpiteiden vastustaminen
Maski- ja rokotevastaisuus
Vähemmän sairastuneita lähipiirissä
Lievä naispainotteisuus

Näistä vastaavuuksista voidaan johtaa mahdollinen kausaliteettiketju eri uskomusten ja suhtautumistapojen välillä:

  1. Kuolleet ja sairastuneet lähipiirissä (tai muuten suuri pelko / huoli) >>
  2. Luottamus tilastoihin >>
  3. Luottamus mediaan, joka tiedottaa tilastoista >>
  4. Koronatoimenpiteiden hyväksyminen >>
  5. Maskien ja rokotteiden hyväksyminen ja kannattaminen

Tai vaihtoehtoisesti:

  1. Ei kuolleita ja sairastuneita lähipiirissä (tai muuten huolta) >>
  2. Epäluottamus tilastoihin ja mediaan >>
  3. Halu tutkia asioita valtamedian ulkopuolelta >>
  4. Jyrkkä kritiikki koronatoimenpiteitä kohtaan >>
  5. Maskeista ja rokotteista kieltäytyminen

Yleisesti ottaen tulokset kertovat, että ihmisten luottamus julkiseen mediaan ja Covid-tilastoihin (joita mediassa hyvin tiuhaan tahtiin esitellään) vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten vakavasti he ottavat pandemian ja miten he suhtautuvat pandemian ehkäisemiseksi toimeenpantuihin tai suositeltuihin toimenpiteisiin (kuten rajoitukset, sulkutilat, maskien käyttö ja koronarokotteet). Vaikuttaa siltä, että vain hyvin pieni osa vastanneista oli nähnyt epidemian inhimillisiä vaikutuksia lähipiirissään (sairastuneet ja/tai kuolleet) siinä määrin, että he sen perusteella olisivat muodostaneet suhtautumisensa: 94% vastaajista ilmoitti, ettei tunne ketään Covid-19:ään kuollutta ja 69%, ettei myöskään ketään sairastunutta.

Yli 75% vastaajista oli päättänyt olla ottamatta koronarokotetta. Tästäkin voi päätellä, että kysely on päätynyt enemmän korona- ja rokotekriittisille ihmisille, sillä muissa kyselyissä kieltäytyjien osuus on ollut korkeintaan 40% luokkaa. Kuitenkin Esim. koronatilastoja luotettavina pitävistä 63% ilmoitti ottavansa rokotteen (lisäksi 16% luultavasti) ja erittäin luotettavina pitävistä 81%. Erityisesti rokotteen ottaminen korreloi voimakkaasti media- ja tilastoluottamuksen ja -myönteisyyden kanssa.

Kaavio 2: Tilastoluottamus ja tilastojen ymmärtäminen

Kun tilastojen ja niiden perustana olevan testin ymmärtäminen on näin heikkoa juuri tilastoihin luottavien keskuudessa ja enemmistö rajoitustoimenpiteet hyväksyvistä sekä niin kasvomaskien käyttäjistä että rokotteiden ottajista kuuluu tähän ryhmään, eivätkö heidän valintansa ole huteralla pohjalla? Tilastoihin ja uutisiin luottaessaan he eivät kuitenkaan ole siitä tietoisia, eikä heitä voi tiedonpuutteestaan siinä mielessä moittia.

Seuraavat kaaviot näyttävät, kuinka selkeästi suhtautuminen kasvomaskeihin ja rokotteisiin muuttui tilastoluottamuksen lisääntyessä. Kaikissa kysymyksissä lukuunottamatta maskien haittojen lukumäärää vastausvaihtoehdot olivat kielteisestä myönteiseen asteikolla -2…+2.

Kaavio 5: Tilastoluottamus ja suhtautuminen kasvomaskeihin

Kaavio 6: Tilastoluottamus ja suhtautuminen koronarokotteeseen

Tilastoja epäilevien selkeä enemmistö (88%) piti epidemian hillitsemiseksi toimeenpantujen rajoitusten ja suositusten olevan aivan liioiteltuja, kun taas tilastoihin luottavista lähes puolet (47%) piti niitä liian niukkoina. Ero on erittäin dramaattinen. Tämä on yksi niitä asioita, jotka osoittavat, kuinka paljon tilastoihin uskominen on vaikuttanut ihmisten asenteisiin. Tilastoja epäilevistä 86% piti näitä toimenpiteitä haitallisina, tilastoihin luottavista vain 41%.

 

Kyselyn tulokset kokonaisuudessaan löydät klikkaamalla alla olevaa otsikkoa: