VETOOMUS ALLE 18-VUOTIAIDEN MASKISUOSITUSTEN POISTAMISESTA

Lasten puolesta -liike on tehnyt vetoomuksen alle 18-vuotiaiden maskisuositusten poistamisesta. Alla olevassa vetoomustekstissä on runsaasti esimerkkejä hälyyttävistä suositusten väärintulkinnoista ja niiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. 

Jos haluat vaikuttaa asiaan myös adressin allekirjoittamalla, voit tehdä sen täällä:

Allekirjoita adressi. 

 

Tässä koko vetoomusteksti:

Lapsen oikeudet on kirjattu vuonna 1989 valtioita sitovaksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseksi, jonka mukaan lapset  (alle 18-vuotiaiden) ovat oikeutettuja erityiseen huolenpitoon ja suojeluun. Sopimuksen allekirjoittaneet maat, ovat sopineet, että kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Koronakriisillä on ollut huomattavat vaikutukset lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Lasten oikeudet ja erityinen asema on poikkeusoloissa jäänyt usein huomioimatta. Koronakriisi uhkaa lisätä eriarvoisuutta, pahoinvointia sekä terveyshaittoja lasten ja nuorten keskuudessa, joten tilanne vaatii erityistä huomiota.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt kansalaisille tarkoitettua maskisuositusta. Kasvomaskin käyttöä suositellaan vastedes 12 vuotta täyttäneille. Kesäkuuhun 2020 asti THL:n kanta oli, että kasvomaskien käyttö on käytännössä hyödytöntä. THL seuraa suosituksissaan Maailman Terveysjärjestön (WHO) ohjeita. Perusteluja lasten maskisuositukselle ei WHO:n sivuilla ole kuitenkaan esitetty. Tämän hetkisen tutkimustiedon valossa lasten rooli taudin leviämisessä, ei ole merkittävä. Näinollen lapsia koskevien maskisuosituksen aiheuttamat haitat uhkaavat olla suurempia kuin siitä koitunut hyöty.  

Lukuisat vanhemmat ympäri Suomen, ovat olleet huolissaan sekä lastensa fyysisestä että psyykkisestä terveydesta liittyen maskisuosituksiin ja niiden toimenpanoon. Vanhempien kertomusten perusteella lapsia ja nuoria on kouluissa painostettu, taivuteltu ja houkuteltu maskin käyttöön aikuisten taholta.

Maskin käyttämättömyys johtaa helposti syrjimiseen tai muuhun epäasialliseen kohteluun kuten esimerkiksi Wilma-merkintöihin. Maskisuositukset myös altistavat lapsen/nuoren kiusatuksi tulemiselle ja epätasa-arvoiselle kohtelulle. Lapsia, jotka eivät ole suostuneet käyttämään maskia, on uhkailtu lastensuojelulla, toiseen perheeseen sijoittamisella, erotettu tunnin ja välituntien aikana muista oppilaista ja jopa istutettu pakkasella avoimen ikkunan edessä ilman ulkovaatteita. Myös sosiaalinen paine maskin käyttämiselle ja ryhmään kuulumiselle on valtava ja aivan liian raskas lapsen kannettavaksi.

Tuhannet lääkärit ja muut lääketieteen asiantuntijat ympäri maailmaa ovat kyseenalaistaneet maskien käytön jopa aikuisilla. Maskinkäytön pitkäaikaisia vaikutuksia kehittyviin lapsiin ja nuoriin ei ole riittävästi tutkittu. Alle 18-vuotiaiden maskittamista voidaan siten verrata lääketieteelliseen kokeiluun sen haitallisten terveysvaikutusten vuoksi.

Nurbergin säännöstön mukaan moraalin, etiikan ja lain velvotteiden täyttämiseksi on noudatettava tiettyjä perusperiaatteita, joista koehenkilön vapaaehtoinen suostumus on olennainen. Kokeen osallistuvalla tulee olla vapaa valintavalta kokeeseen osallistumiseen ja hänellä tulee olla riittävästi tietoa ja käsitystä kyseisestä tutkimuksesta ja sen aiheuttamista vaaroista ja vaikutuksista hänen terveyteensä, jotta hän kykenee tekemään päätöksensä kokeeseen osallistumisesta. Lisäksi koe on säännöstön mukaan toteutettava niin, että ennalta arvioidut tulokset oikeuttavat kokeen suorittamiseen eikä se aiheuta tarpeetonta ruumillista tai henkistä kärsimystä. Kokeesta aiheutuva riski ei säännöstön mukaan, saa koskaan olla suurempi kuin kokeella ratkaistavan ongelman merkitys.

On vastoin Lasten oikeuksien sopimusta, että viranomaiset antavat lapsiin kohdistuneita suosituksia, joiden turvallisuudesta ei ole näyttöä. Suomessa viranomaiset ja koululaitokset ovat valmiita maskittamaan lapsia ja nuoria, vaikka useat tutkimukset ja käytännön kokemukset osoittavat lukuisia maskin käytöstä aiheutuvia haittoja lapsen ja nuoren kehitykselle ja terveydelle.

Isät ja äidit ympäri maailmaa ovat menettämässä vanhemmille kuuluvat oikeutensa lastensa joutuessa kouluissa lääketieteellisten interventioiden kohteeksi. Vanhemmat voivat vain katsoa avuttomina vierestä, kun viranomaiset vaativat ja jopa painostavat lapsia maskinkäyttöön ilman todellista näyttöä niiden turvallisuudesta. Samaan aikaan yksikään taho ei ole valmis ottamaan vastuuta mahdollisista aiheutuvista vahingoista ja pitkäaikaisista ja jopa pysyvistä haitoista, joita maskinkäytön vaatimuksilla aiheutetaan lapsille.

 

2.      LASTEN ROOLI COVID 19 -TAUDIN LEVIÄMISESSÄ

Suomessa on raportoitu 9.2.2021 mennessä Covid 19 -tautiin liittyviä kuolemia yhteensä 703. Sairaaloissa olevien kokonaismäärä on 129 hlöä. Tehohoidossa olevien potilaiden määrä 15.

Kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta. Kuolleista, joista tällä hetkellä on saatavilla tarkempia terveystietoja, valtaosalla (yli 95 prosenttia) oli yksi tai useita pitkäaikaissairauksia. Koronavirusepidemia ei ole lisännyt kokonaiskuolleisuutta Suomessa. Työikäisten kuolemantapaukset ovat hyvin harvinaisia. Lasten ja nuorten koronavirustautiin liittyviä kuolemia ei ole Suomessa todettu lainkaan.

Vuonna 2020 Tilastokeskuksen mukaan, perusopetuksessa olevia lapsia oli 564 100. THL on kerännyt syyslukukauden (2020) alusta lähtien tietoa varhaiskasvatuksessa ja kouluissa esiintyneistä koronavirusaltistumisista ja niiden seurauksena varhaiskasvatus- ja kouluympäristössä tapahtuneista jatkotartunnoista. Koulujen tiedot koskevat perusopetusta ja toista astetta. 11.1.2021 mennessä kunnat olivat raportoineet tiedot yhteensä 42 914 henkilöstä, jotka olivat syyslukukauden aikana altistuneet varhaiskasvatus- tai kouluympäristössä. Lapsista  0,1% sai positiivisen testituloksen, mikä ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsi olisi ollut millään tapaa sairas. Koronavirusinfektiot ovat tähän mennessä julkaistun tietoon perustuen olleet lapsilla lähes poikkeuksetta lieviä. THL:n tilaston mukaan varhaiskasvatus- tai ja kouluympäristössä tartunnan saaneita oli  yhteensä 588. Lasten jatkotartunnat esim. peruskouluissa ovat olleet vähäisiä. Aikuisten jatkotartunnat  varhaiskasvatus- tai ja kouluympäristössä ovat olleet suurimmaksi osaksi peräisin varhaiskasvatus- tai kouluyhteisön toiselta aikuiselta.

 

3.      MIHIN LASTEN JA NUORTEN MASKISUOSITUKSET PERUSTUVAT?

Kasvomaskien tehokkuus

Kasvomaskien tehokkuudesta tai oikeammin tehottomuudesta virusten torjunnassa on paljon tutkimuksia. Esimerkiksi British Medical Journalissa vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että kasvomaskit (kangasmaskit) läpäisevät 97% partikkeleista ja voivat lisätä infektioriskiä kastuessaan tai toistuvasti käytettäessä. Kirurgiset maskit läpäisivät partikkelit 44%. Myös emeritaprofessori Marjukka Mäkelä toteaa tutkimuksessaan, ettei ole uutta tutkimusnäyttöä siitä, että että maskit väestössä käytettyinä vaikuttaisivat infektion leviämiseen. (Sanomalehti Kaleva).

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, että ns. kansanmaskit eivät suojaa käyttäjäänsä virustartunnoilta vaan niiden tarkoituksena on suojata muita käyttäjänsä pärskeiltä. Toisaalta on ohjeistettu, että kasvomaski olisi hyvä siirtää syrjään ennen pärskimistä. Pärskeiden leviämisen estäminen on kuitenkin toteutettavissa esim. nenäliinaan tai hihaan yskimällä.

Yllä esitetystä huolimatta, koulut pitävät kirjaa lasten maskien käytöstä ja sen perusteella onko lapsi käyttänyt maskia vai ei, annetaan jopa karanteenipäätöksiä. Vaikka julkisuudessa on esitetty, ettei maski suojaa käyttäjäänsä, koulut määräävät maskittomia lapsia karanteeniin, maskillisten saadessa jatkaa koulunkäyntiä.Tämä lisää epätasa-arvoisuutta lasten ja perheiden keskuudessa sekä maalittaa ja syyllistää maskia käyttämättömiä lapsia.

Kokemuksia maista, joissa on ollut maskipakko

Maissa, joissa kasvomaskien käyttö on ollut pakollista kuukausien ajan myös ulkona, maskien käyttö ei ole mitenkään hidastanut viruksen leviämistä, päinvastoin. Esimerkiksi Espanjassa, jossa laaja maskipakko tuli voimaan 1.6.2020, jolloin tartuntoja oli 200-300/vrk, tartunnat nousivat jopa 27 000 tartuntaan/vrk. Tilastojen mukaan maissa, joissa vapauksien rajoitukset ovat voimakkaampia, epidemia etenee huolimatta siitä, että jopa 6-vuotiaat lapset joutuvat käyttämään kasvomaskeja. Siten ei ole vahvaa tieteellistä tai käytännön näyttöä siitä, että nämä toimenpiteet voisivat hidastaa epidemiaa tai hillitä sitä.

 

4.      MASKISUOSITUSTEN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORIIN

4.1. Terveydelliset vaikutukset

Lapset ja nuoret ovat erityisen herkkiä maskinkäytön aiheuttamille vaurioille. Saksalaiseen Research Squaren tutkimukseen (10/2020) osallistui 25 930 0-18 -vuotiasta lasta, joiden keskimääräinen maskin käyttöaika oli 270 minuuttia päivässä. 68% vanhemmista raportoi hälyyttävistä fyysisistä ja psyykkisistä ongelmista lapsilla maskin käyttöön liittyen.

Raportoituja vaikutuksia olivat mm.

• ärtymys 60%

• päänsärky 53%

• keskittymisvaikeudet 50%

• oppimisvaikeudet 38%

• väsymys, huimaus 37%

• iho-oireet sekä sieni-infektiot suun alueella

• käytöshäiriöt, ruokahaluttomuus, nenäverenvuodot

• ilon kokemisen vähentyminen 49%

• haluttomuus mennä kouluun 44%

Lisäksi tutkimuksessa raportoitiin pelkojen lisääntymistä -esimerkiksi pelkoa tukehtumisesta, pelkoa tulevaisuudesta, pelkoa läheisten kuolemisesta infektioon.

 

Hapenpuute

Tiedämme, että ihmisen aivot ovat hyvin herkät hapenpuutteelle. Esimerkiksi hippokampuksessa on hermosoluja, jotka eivät selviydy kuin kolme minuuttia ilman happea. Hapenpuutteen akuutteja varoitusoireita ovat oppimisvaikeudet, keskittymisvaikeudet, päänsärky, väsymys, huimaus, pahoinvointi, oksentelu, sydämen tiheälyöntisyys, reaktioajan hidastuminen, levottomuus ja jopa tajuttomuuskohtaukset. Ongelmana on, että krooniseen hapenpuutteeseen kuitenkin tottuu, jolloin kaikki nämä oireet häviävät. Vaikka lapsi siis tottuisi käyttämään maskia ja hengittämään omaa uloshengitettyä ilmaansa, degeneratiiviset prosessit aivoissa lisääntyvät kun hapenpuute jatkuu. Tutkimukset osoittavat, että neurodegeneratiivisten sairauksien kehittyminen kestää vuosia tai vuosikymmeniä, joten nyt syntyvät ongelmat ovat diagnosoitavissa vasta kun on jo liian myöhäistä. Hapenpuute on vaarallista jokaisen aivoille, mutta etenkin kehittyvälle lapselle. Hapenpuute estää aivojen kehitystä eikä sen seurauksena tapahtuneita vaurioita voida peruuttaa. Hapenpuute vahingoittaa kaikkia yksittäisiä elimiä ja pahimmassa tapauksessa johtaa jopa aivovaurioon tai kuolemaan. Lasten tai nuorten aivojen hapensaannin rajoittaminen on siten erittäin vaarallista heidän terveydelleen.

 

Hiilidioksidipitoisuuden nousun vaikutukset elimistössä 

Ihmisen uloshengityksen tarkoitus on poistaa kehosta hiilidioksidia (CO2), joka on aineenvaihduntamme jätettä. Uloshengityksen kautta ilmaan tulee hiilidioksidia noin 5 ml/s. Kun hiilidioksidipitoisuus nousee riittävän korkeaksi, ihmisen hengitystiheys nousee aiheuttaen tunkkaisuuden tunnetta, väsymystä, päänsärkyä ja keskittymiskyvyn alenemista. Maskinkäyttö estää ihmistä hengittämään vapaasti, jolloin hiilidioksidi päätyy takaisin keuhkojen kautta verenkiertoon. Hapen sijasta elimistö saakin hiilidioksidia, josta se juuri yritti päästä eroon. Tämä johtaa elimistön hiilidioksidipitoisuuden nousuun ja happomyrkytykseen (hypercapnia) eli tilanteeseen, jossa elimistössä on liikaa hiilidioksidia. Happomyrkytyksen seurauksena veren Ph laskee ja aiheuttaa liiallista happamuutta, mikä taas on ihanteellinen olosuhde tiettyjen sairauksien, kuten erilaisten syöpien syntymiseen.

 

Lisääntynyt bakteeritulehdusten riski

Hyvin harva aikuinen osaa noudattaa maskihygieniaa, joten on täysi mahdottomuus, että lapset siihen kykenisivät. Lapset ja nuoret eivät muista maskin oikeaoppista käyttöä vaan maskeja hypistellään, käytetään samaa maskia suositeltua kauemmin, vaihdetaan maskia vuoroin kasvoille, vuoroin leuan alapuolelle, roikotetaan maskia korvalla tai säilytetään maskia taskussa tai pöydällä, jolloin kyse ei ole enää hygienisestä maskista. Toisinaan maski myös hiertää ihoa ja pienemmillä lapsilla jopa silmiä. Etenkin nuorilla, joilla on muutenkin hormonitoiminnasta johtuen ongelmia ihon kanssa, maski aiheuttaa lisääntyneitä ihovaivoja. Koronapandemia onkin synnyttänyt jo näin lyhyessä ajassa uudissanan maskne, jolla tarkoitetaan maskin aiheuttamaa aknea, mikä lisäksi vaikuttaa nuoren itsetuntoon ja mielen hyvinvointiin.

Ihmisen uloshengityksen mukana poistuu vesihöyryjä, jotka kastelevat maskin. Kostea maski on erittäin otollinen sikiämisalusta suusta, uloshengitysilmasta ja ihosta irtaantuville epäpuhtauksille kuin myös ilmassa leijuville viruksille, bakteereille, sienille ja parasiiteille, jotka kiinnittyessään maskeihin, pääsevät sisäänhengityksen mukana elimistöön aiheuttaen erilaisia tulehduksia.

 

Kasvomaskien alkuperä ja valmistusmateriaali  

Kasvomaskien alkuperä ja valmistusmateriaalit antavat aihetta huoleen. Maskeja tuodaan Suomeen mm. Virosta ja Kiinasta eikä esimerkiksi tiedetä minkälaisia säilöntäainejäämiä ne sisältävät ja minkälaisia vaikutuksia niiden pitkäaikaisella käytöllä on. Ei ole myöskään olemassa valmistajasta riippumattomia tutkimuksia ammattilaiskäyttöön tarkoitettujen lääketieteellisesti sertifioitujen maskien käytöstä lapsilla ja nuorilla. Lisäksi kotikutoisten kansanmaskien, joita suurin osa lapsista käyttää, mahdollisista suojaavista vaikutuksista tai haittavaikutuksista ei löydy tietoa. Suomessa kansanmaskien turvallisuutta ei hyväksy mikään viranomainen, eikä niiden turvallisuudelle tai tehokkuudelle ole siten määritelty standardia. Koska maskivalmistajat eivät ole tehneet riippumattomia tutkimuksia tuotteidensa pitkäaikaisen käytön vaikutuksista lapsilla ja nuorilla, ei vanhemmilla ole mahdollisuutta antaa tietoon perustuvaa suostumusta lastensa maskien käytöstä, jotta he voisivat tehdä parhaan valinnan lapselleen.

 

4.2. Vaikutukset oppilaiden hyvinvointiin

Huolimatta siitä, ettei koulu myöntäisi painostavansa maskin käyttöön, piilopainostusta tapahtuu jatkuvasti. Esimerkiksi opettajan ollessa maskimyönteinen, on hänen vaikutuksensa oppilaisiin suuri. Sosiaalista painetta lisää myös kavereiden maskin käyttö, sillä nuoren voi olla vaikea poiketa massasta. Nuoren pelko siitä, että hän joutuu perustelemaan ympäristölleen maskittomuutta, on suuri ja huoli aiheellinen. Vallalla oleva käsitys siitä, että oireeton ja maskiton ihminen voisi tartuttaa tautia, pahentaa tilannetta. Nuorella on tämän käsityksen vuoksi suuri riski tulla leimatuksi taudin mahdollisena tartuttajana.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettaman työryhmän tehtävänä on ollut selvittää koronaepidemian  vaikutuksia lasten ja perheiden hyvinvointiin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen. Raportin mukaan kouluilla ja oppilaitoksilla sekä niiden opiskeluhuollolla on olennainen rooli lasten ja nuorten arjen ja hyvinvoinnin rakentumisessa.

Kun on kyse erityistä suojelua vaativista lapsista ja nuorista, ennen suositusten antamista, tulisi olla tarkkaan tutkittua tietoa siitä, ettei maskin käytöllä ole heille haittavaikutuksia. Olemassa olevat tutkimukset osoittavat kuitenkin päinvastaista.

Onko päättäjillä siis tietoa, minkälaisia haittavaikutuksia maskin käytöllä voi olla? Onko kouluilla henkilökuntaa huolehtimaan huonovointisista, pelokkaista, ärtyneistä ja levottomista oppilaista? Ovatko päättäjät tietoisia, että hengityksen rajoittaminen tekee liikunnan harrastamisesta epämiellyttävää ja jopa vaarallista? Epämukavuus ja ahdistus luonnollisesti vähentää intoa liikkua myös välituntien aikana. Onko tämä  toivottavaa kehitystä jo valmiiksi liian vähän liikkuville nykyajan nuorille?

Teini-ikäiset ovat jo valmiiksi kuormitettuja mielenkuohuineen ja epävarmuuksineen pitkien ja hälyisten koulupäivien jälkeen. Kuormitusta lisäävä maskin käyttö lisää päänsärkyjä ja uupumusta, vaikeuttaa oppimista sekä heikentää unenlaatua ja lopulta myös immuunipuolustusta. Lisääntyvien flunssaoireilujen vuoksi heräävät koronaepäilyt, jolloin lapsi joutuu koronatestiin, karanteeniin sekä pois opetuksesta.

Myös se, mitä jatkuva kasvottomien ihmisten näkeminen tekee lasten ja nuorten psyykkiselle terveydelle, empatiakyvylle ja oppimiselle, olisi tutkittava tarkoin. Myöskään jatkuva pelon ylläpito lapsen ja nuoren arjessa ei varmasti edistä hänen terveyttään.  Erityisen vakavasti meidän tulisi pohtia, haluammeko todella uskotella lapsillemme, että he täysin terveinä ovat vaarallisia ympäristölleen. Onko eettisesti oikein kasvattaa lapsia välttelemään sosiaalisia kontakteja ja läheisyyttä.  On enemmän kuin huolestuttavaa estää lapsiamme hengittämästä vapaasti, saamatta terveydelle edullista raitista ja puhdasta ilmaa.

 

5.      KUKA KANTAA VASTUUN AIHEUTUNEISTA VAHINGOISTA?

Koulu ja opettajat pakottavat lapset ja nuoret uskomaan, että jopa heidän hengityksensä olisi pahasta ja tartuttaisi toisia ihmisiä. Lapsia koulutetaan pelkäämään toisiaan, pelkäämään maailmaa ympärillään ja tottelemaan kyseenalaistamatta viranomaisia ​​ja auktoriteetteja.

Kouluista ja opettajista riippuen käytännöt vaihtelevat kouluissa suuresti. Erittäin hälyyttäviä ovat koulut ja opettajat, jotka ovat maskisuosituksiin perustuen muuttaneet käyttäytymistään oppilaitaan kohtaan lähes mielivaltaisiksi. Lapsia, jotka eivät käytä maskia, erotetaan oppituntien ajaksi luokan perälle, heille lähetetään monisteita luokan lattiaa pitkin tai heidät osoitetaan ulos pihalle välituntisin muiden saadessa jäädä sisätiloihin. Samaan aikaan ne lapset, jotka kuuliaisesti käyttävät maskia, vaikka saisivat maskista vakavia oireitakin, palkitaan oman kehon reaktioiden hiljentämisestä mm. positiivisilla Wilma -merkinöillä.

Useat vanhemmat ovat ottaneet huolissaan yhteyttä viranomaisiin, mutta viranomaiset sulkevat toistuvasti silmänsä psykologisilta ja fyysisiltä vahingoilta, joita he aiheuttavat lapsille suojellessaan riskiryhmiä ja vanhuksia vaikka mikään käytäntöön perustuva tutkimus  ei ole osoittanut lasten ja nuorten olevan tärkeässä asemassa viruksen leviämisessä. Tai sairastuvan itse vakavasti.

Ottaen huomioon käynnissä olevat toimenpiteet COVID-19-pandemian hillitsemiseksi, on kiireellisesti osoitettava taho, joka ottaa vastuun lapsille ja nuorille koituvista fyysistä ja psyykkisistä ongelmista. Enää ei ole kysymys siitä, aiheutuuko kasvomaskisuosituksista haittoja vaan ainoastaan siitä, kuinka suuria ja pitkäaikaisia haittoja ilmenee ja kuinka monelle lapselle ja nuorelle.

Lasten ja nuorten maskisuositukset ilman perusteellisia tutkimuksia maskien aiheuttamista haitoista muodostaa laittoman ennakkotapauksen, joka polkee perheen oikeutta lääketieteelliseen yksityisyyteen samalla, kun jatketaan vastuuvapaata lasten institutionaalista hyväksikäyttöä. Jokaisen instituution, viranomaisen sekä opetus- ja kasvatustyötä tekevän on oltava vastuussa kaikista niistä fysiologisista ja psykologisista vaurioista, joita he aiheuttavat lapsille, sillä opettajat ja asiantuntijat, joita laki vaatii ilmoittamaan lasten hyväksikäytöstä, osallistuvat nyt itse aktiivisesti lasten hyväksikäyttöön ja pahoinpitelyyn.

Koska vanhemmilta on evätty oikeus suojella lapsiaan, on lapsia ja nuoria koskevien kasvomaskisuositusten antajan näinollen osoitettava taho, joka kantaa vastuun näistä – osin peruuttamattomista – terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvista haitoista.

 

6.      YHTEENVETO

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Huolimatta useista tutkimuksista ja käytännön kokemuksista, jotka osoittavat lukuisia maskin käytöstä aiheutuvia haittoja, jopa vaaroja, lapsen ja nuoren kehitykselle ja terveydelle, viranomaiset ovat valmiita maskittamaan alle 18-vuotiaita.

Mikään tilastoihin tai tieteeseen perustuva seikka ei perustele maskin käyttöä, ei tautitilanne eivätkä kuolemat. Maski ei myöskään suojaa viruksilta eikä edistä terveyttä. Lisäksi merkittävimmät maskin käytöstä aiheutuvat terveyshaitat niin lapsilla kuin aikuisillakin tulevat näkymään vasta tulevaisuudessa. Huoli maskin käytön aiheuttamista terveyshaitoista kehittyvän ja kasvavan lapsen kohdalla on erittäin aiheellista.

Koronan vastaisissa toimissa meidän on hyvä muistaa, että viruksia on aina ollut, tulee aina olemaan ja ne muuntuvat jatkuvasti. Kilpajuoksu virusta karkuun jatkuu loputtomiin, jos annamme sen jatkua. Ennen kaikkea toimet, jotka eivät edistä lastemme terveyttä ja hyvinvointia vaan ovat heille monilla tavoin haitallisia, tulee lopettaa välittömästi.

Yhteenvetona voidaan tutkimuksiin perustuen todeta, että lasten ja nuorten aivojen hapensaannin rajoittaminen maskisuosituksilla on ehdottomasti tietoinen ja tarkoituksellisesti aiheutettu terveysriski. Tämän vuoksi lasten tai nuorten maskisuositukset ja jopa painostaminen maskien käyttöön ei ole vain vaarallista lasten ja nuorten terveydelle vaan se on ehdottomasti rikollista! Perusteettomat maskisuositukset ovat näinollen lasten pahoinpitelyyn verrattavia toimenpiteitä.

 

7.     VETOOMUS

Mitkään järkiperäiset syyt eivät puolla lasten maskisuosituksia. Pelko on saanut kansan vaatimaan päättäjiltään turvallisuutta ja päättäjät ovat lähteneet sitä tarjoamaan reaktiivisilla ja mielivaltaisilla suosituksilla ja rajoituksilla.

Olemme erittäin huolestuneita nykyisestä tilanteesta, ja kehityksestä, johon hyvinvointivaltiomme on lähtenyt mukaan. Meidän aikuisten tehtävänä on suojella lapsia ja huomioida päätöstemme vaikutukset lasten hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Viranomaisilta, rehtorilta ja opettajilta odotetaan harkintakykyä, avarampaa ajattelua ja lasten painostamisen sekä halventamisen lopettamista, vaikka he eivät pukeutuisikaan kasvomaskiin opettajan omasta pelosta tai sosiaalisesta painostuksesta johtuen. Erityisen epäreilun tilanteesta tekee opettajan aikuisuus – jonka toivoisi näkyvän myös viisaana käytöksenä – sekä auktoriteettiasema oppilaisiin nähden.

Koska vanhemmilta on evätty oikeus suojella lapsiaan, on lapsia ja nuoria koskevien maskisuositusten antajat ja niiden toimeenpanijat asetettava vastuuseen niistä terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvista haitoista ja jopa peruuttamattomista vaurioista, joita he vaatimalla maskinkäyttöä aiheuttavat lapsille. Ei ole hyväksyttävää, että opettajat ja asiantuntijat, joita laki vaatii ilmoittamaan lasten hyväksikäytöstä, osallistuvat nyt itse aktiivisesti lasten hyväksikäyttöön ja pahoinpitelyyn.

 

ME ALLEKIRJOITTANEET VAADIMME THL:n VASTAAVAN (28.02.2021 mennessä) SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN:

1. Uutiset kertovat tartuntatapausten kääntyneen laskuun, joten mihin maskisuositusten laajentaminen koskemaan myös alle 18-vuotiaita perustuu?

2. Koska kyse on erityistä suojelua vaativasta väestöryhmästä, suosituksia ei tulisi tehdä kevyin perustein eikä ilman, että mahdolliset haitat on perusteellisesti tutkittu. Onko olemassa tutkimuksia, joiden perusteella voidaan todeta alle 18-vuotiaiden maskinkäytön olevan turvallista? Mihin tieteellisesti päteviin tutkimuksiin Suomen kouluissa käytössä olevat maskisuositukset perustuvat?

3. Onko painavia todisteita, että lasten ja nuorten maskin käytöllä on todellista, merkittävää hyötyä?

4. Useat vanhemmat ovat raportoineet maskien aiheuttamista haitoista lapsilla ja nuorilla. Lisäksi useat tutkimukset todistavat maskien käytön olevan haitallista kasvavalle ja kehittyvälle lapselle. Koska osa haitoista on tiedossa jo nyt, maskisuositusten jatkaminen olisi tietoinen ja tarkoituksellinen riski. Tällöin on oltava myös taho, joka ottaa vastuun maskinsuosituksista aiheutuneista lasten terveyshaitoista. Kuka ottaa vastuun lasten sairastuttamisesta?

 

NÄIHIN KYSYMYKSIIN VASTAAMISEN LISÄKSI VAADIMME, ETTÄ THL

  • Toimii Nurnbergin säännöstön mukaisesti muistaen, ettei kokeesta aiheutuva riski, saa koskaan olla suurempi kuin kokeella ratkaistavan ongelman merkitys.
  • Ottaa YK:n Lasten oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsia koskevissa toimissaan ja ohjeistuksissaan ensisijaisesti huomioon lasten edun.
  • Ohjaa hallitusta ja muita Suomen koronatoimenpiteistä päättäviä ja niitä toteuttavia elimiä lopettamaan perusteettomat alle 18-vuotiaita koskevat maskinsuositukset välittömästi.
  • Velvoittaa viranomaisia ja koululaitosta avoimesti kertomaan maskinkäytön vaaroista lapsille ja nuorille sekä lopettamaan rangaistusten uhalla lasten ja nuorten syyllistämisen, pelottelun, eriarvoisen ja jopa simputtamiseen verrattavan kohtelun liittyen maskin käyttöön.
  • Koska useita alle 18- vuotiaiden maskin käyttöön liittyviä haittoja on sekä raportoitu että tieteellisesti todistettu, olisi maskisuositusten jatkaminen tietoinen ja tarkoituksellinen lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä uhkaava riski. Tahallisuuteen ja välinpitämättömyyteen vedoten tulee maskisuosituksia antavat ja niitä toteuttavat tahot asettaa vastuuseen aiheutetuista haitoista täysimääräisesti.

 

Lasten puolesta -liike