Natalie Huet & Carmen Paun
Politico, 4.5.2017

Tämä on käännös Politico-lehdessä julkaistusta artikkelista toukokuulta 2017. Muutamat asiat ovat siis muuttuneet artikkelin julkaisun jälkeen, esim. uusi johtaja on valittu ja rahoitustilanne on hieman elänyt. Monet artikkelin esille nostamat asiat ovat kuitenkin edelleen ajankohtaisia, nyt jopa enemmän kuin muutama vuosi sitten: Bill Gatesilla ja hänen organisaatioillaan on merkittävä vaikutus WHO:n toimintaan.

 

Maailman vaikutusvaltaisin lääkäri: Bill Gates

 

Ohjelmistomogulin valta Maailman terveysjärjestössä (WHO) herättää kritiikkiä väärin asetetuista prioriteeteista ja kohtuuttoman suuresta vaikutusvallasta.

Jotkut miljardöörit tyytyvät ostamaan itselleen saaren. Bill Gates sai YK:n terveysjärjestön Genevessä.

Viimeisen vuosikymmenen aikana maailman rikkaimmasta miehestä on tullut WHO:n toiseksi suurin rahoittaja heti Yhdysvaltojen jälkeen, ennen Iso-Britanniaa. Tämä antaa hänelle valtavan vaikutusvallan YK:ssa. Tämä vaikutusvalta kasvaa edelleen, jos Yhdysvallat ja Iso-Britannia toteuttavat uhkauksensa rahoituksensa leikkaamisesta. (Huom: Yhdysvallat ilmoitti lopettavansa WHO:n rahoituksen huhtikuussa 2020.)

Kriitikoiden mukaan Gatesin prioriteeteista on tullut WHO:n prioriteetteja. Sen sijaan, että järjestössä keskityttäisiin köyhien maiden terveydenhuollon vahvistamiseen – mikä auttaisi hillitsemään ebola-epidemian kaltaisia tulevia epidemioita – järjestö käyttää suhteettoman paljon varoja Gatesin suosimiin hankkeisiin, kuten ponnisteluihin polion hävittämiseksi.

Huoli ohjelmistomiljardöörin vaikutusvallasta – suunnilleen neljännes WHO: n budjetista kuluu polion hävittämiseen – on johtanut pyrkimyksiin hillitä häntä. Mutta hänet on edelleen huomioitava, kun WHO valmistautuu valitsemaan yhden kolmesta finalistista johtamaan järjestöä.

”Kaikkien ehdokkaiden on liittouduttava hänen kanssaan jollakin tavalla”, sanoi Lontoon Queen Mary -yliopiston kansainvälisen politiikan apulaisprofessori Sophie Harman. ”Häntä ei voi sivuuttaa.”

Jo vuosikymmen sitten, kun Gates alkoi käyttää rahaa malarian hävittämiseen, ylimmät virkamiehet – myös WHO:n malariaohjelman päällikkö – ilmaisivat huolensa siitä, että säätiö vääristi tutkimuksen painopisteitä. ”Termi, jota usein käytetään, oli ´monopolistinen hyväntekeväisyys´, ajatus, että Gates käytti tietokonelähestymistapaa ja sovelsi sitä Gates-säätiöön”, sanoi WHO:n hallitusta lähellä oleva lähde.

Miljardööri oli ensimmäinen yksityishenkilö, joka toimi pääpuhujana WHO:n jäsenmaiden yleiskokouksessa, ja hänellä on vaikutusvaltaa terveydenhuoltoon maailmanlaajuisesti. Harvat ihmiset uskaltavat avoimesti arvostella hänen tekojaan. Suurin osa aiheesta haastatelluista 16 ihmisestä teki näin vain anonyymisti.

”Häntä kohdellaan valtionpäämiehenä paitsi WHO: ssa myös G20-maiden ryhmässä”, Genevessä toimivan kansalaisjärjestön edustaja sanoi ja kutsui Gatesia yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä kansainvälisen terveyspolitiikan kentällä.

Politicon haastattelemat jäsenvaltioiden edustajat eivät kuitenkaan ilmaisseet erityistä huolta Gatesin vaikutuksesta ja olivat vakuuttuneita hänen hyvistä aikomuksistaan.

Kansalaisjärjestöt ja tutkijat ovat kuitenkin huolissaan. Terveydenhuollon puolustajat pelkäävät, että koska Gates-säätiön varat ovat peräisin investoinneista suuryrityksiin, tämä voi toimia Troijan hevosena yritysten eduille ja heikentää WHO:n roolia standardien asettamisessa ja terveyspolitiikan muokkaamisessa.

Toiset pelkäävät, että YK:n nojaa liikaa Gatesin rahoitukseen ja että Gates voi jonain päivänä muuttaa mielensä ja siirtää rahoituksensa toisaalle.

Gates ja hänen säätiönsä ovat tietoisia kritiikistä, mutta vakuuttuneita työnsä ja rahoituksensa myönteisestä vaikutuksesta.

”On oikeudenmukaista kysyä onko suurella hyväntekeväisyydellä suhteetonta vaikutusta”, sanoi Bill ja Melinda Gates -säätiön apulaisjohtaja Bryan Callahan. ”Kun kyse on painopisteistä, jotka säätiö on tunnistanut ja joihin päätämme sijoittaa, toivomme, että autamme luomaan mahdollistavan ympäristön”, hän sanoi.

Gates-säätiön monenkeskisten kumppanuuksien johtaja Steve Landry sanoi, että säätiö tarjoaa ”merkittäviä varoja” ohjelmaryhmille, jotka sitten päättävät miten niitä käytetään parhaiten.

Ehtoja

Vuodesta 2000 lähtien (ja siis vuoteen 2017 mennessä suom.huom.) Gatesin säätiö on sijoittanut WHO:hon yli 2,4 miljardia dollaria. Samaan aikaan valtiot ovat olleet haluttomia rahoittamaan sitä itse, varsinkin vuoden 2008 maailmanlaajuisen talouskriisin jälkeen.

Jäsenvaltioiden maksamat maksut muodostavat nyt alle neljänneksen WHO:n 4,5 miljardin dollarin kaksivuotisesta talousarviosta. Loppu koostuu siitä, miten hallitukset, Gates, muut säätiöt ja yritykset ovat halukkaita osallistumaan. Koska nämä varat on yleensä korvamerkitty tiettyihin hankkeisiin tai sairauksiin, WHO ei voi vapaasti päättää miten se niitä käyttää.

Polion hävittäminen on WHO:n ylivoimaisesti parhaiten rahoitettu ohjelma, jolle on osoitettu varoja vähintään 6 miljardia dollaria vuosina 2013-2019. Suurelta osin, koska noin 60 prosenttia Gatesin säätiön avustuksesta on varattu tähän tarkoitukseen. Gates haluaa konkreettisia tuloksia, ja polion kaltaisen vammauttavan taudin hävittäminen olisi sellainen.

Mutta polioon keskittyminen on jättänyt WHO:n kerjäämään rahoitusta muille ohjelmilleen, erityisesti köyhien maiden terveydenhuoltojärjestelmien parantamiselle ennen seuraavan epidemian syntyä.
11 000 ihmistä tappanut vuoden 2014 ebolakriisi kolhi WHO:ta: epidemian jälkeen laadittu hätäapuohjelma on toistaiseksi saanut kokoon vain 60 prosenttia vuosina 2016-2017 tarvittavasta 486 miljoonan dollarin summasta.

Gatesin vaikutus WHO:ssa kyseenalaistettiin jälleen kerran pääsihteerikilpailun aikana. Väistyvä WHO:n johtaja Margaret Chan on myös joutunut vähentämään yrityksiään saada maat lisäämään rahoituspanostaan ensimmäistä kertaa vuosikymmenen aikana. Chan toivoi maksuihin alun perin 10 prosentin korotusta, mutta WHO päätyi pyytämään vain 3 prosentin lisäystä sen jälkeen, kun jotkut maat vastustivat ehdotusta.

Tämä tekee Gatesin säätiön panoksesta entistäkin tärkeämmän. ”Heillä on sekkivihko ja joitakin fiksuja ideoita”, totesi Laurie Garrett, globaalin terveyden vanhempi tutkija järjestön ulkomaisten suhteiden neuvostosta.

Hän sanoi, että suurin osa Gatesin säätiön vaikutusvallasta WHO:ssa on hyvin huomaamatonta, ja lisäsi, että säätiö voi myös päättää tehdä aloitteita järjestön ulkopuolella, kuten GAVI:n, kansainvälisen rokotusliiton tapauksessa auttaa kaikkein köyhimpiä maita ostamaan rokotteita alennuksella irtotavarana, tai äskettäin käynnistetyn epidemiavalmiusinnovaatioiden koalition kautta kehittää rokotteita uusille tartuntataudeille.

Mutta säätiön keskittyminen rokotteiden ja lääkkeiden toimittamiseen terveysjärjestelmien rakentamisen sijaan on herättänyt kritiikkiä. Jotkut kansalaisjärjestöt ovat huolissaan sidoksista teollisuuteen.

Tammikuussa 30 terveysasianajajaryhmää kirjoitti avoimen kirjeen WHO:n johtokunnalle vastustaen Gatesin säätiön ottamista järjestön viralliseksi kumppaniksi, koska sen tulot tulevat investoinneista Coca Colan kaltaisiin yrityksiin, jotka ovat ristiriidassa kansanterveydellisten tavoitteiden kanssa.

Gatesin säätiö sanoo toimivansa erillisenä kokonaisuutena luottamuksesta ”tiukan palomuurin” ansiosta, olevansa riippumaton investoinneistaan, ja sulkevat tiukasti ulkopuolelleen tupakka-, alkoholi- ja aseteollisuuden.

Ison rahan rajaaminen ulkopuolelle

Huoli yksityisen rahan kasvavasta roolista sai jäsenmaat sopimaan usean vuoden neuvottelujen jälkeen uudesta politiikasta, joka säätelee sen sitoutumista yksityisten säätiöiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kaltaisten toimijoiden kanssa. Järjestö on parhaillaan ottamassa sitä käyttöön.

Kritiikistä huolimatta WHO:n hallitus myönsi Gatesin säätiölle ”virallisten suhteiden” aseman. Useiden lähteiden mukaan tämä ei käytännössä muuta paljoakaan WHO:n ja säätiön välisiä suhteita.

WHO:n kumppanuuksien johtaja Gaudenz Silberschmidt sanoi uuden aseman perustuvan kolmivuotiseen yhteistyösuunnitelmaan: ”Se tarkoittaa, että meillä on vakaa suunnitelma ja me sekä jäsenmaat tiedämme miten toimia heidän kanssaan.”

YK myös muutti neljä vuotta sitten tapaa, jolla sen budjetti hyväksytään varmistaakseen, että jäsenmaat asettavat sen prioriteetit. Tämä tarkoittaa, että Gates voi rahoittaa vain projekteja, joita 194 jäsentä tukee; säätiö ei voi luoda tyhjästä uutta projektia ja käskeä WHO:ta työskentelemään sen parissa vain, koska se tarjoaa rahoituksen.

Nämä muutokset ovat rauhoittaneet Gatesin säätiön kasvaneeseen vaikutusvaltaan kohdistunutta kritiikkiä, Silberschmidt ja kaksi WHO:n hallitusta lähellä olevaa lähdettä sanoivat.

Myös säätiö näyttää ymmärtäneen viestin. Sen edustajat tapaavat viidestä kuuteen kertaa vuodessa muiden suurten rahoittajien kanssa keskustellakseen WHO:n prioriteeteista ja siitä miten tukea järjestöä, Landry sanoi.

Kaksi suurten rahoittajamaiden edustajaa vahvisti, että säätiön lähettiläät ovat olleet erittäin yhteistyökykyisiä viime vuosina. ”He ovat paljon osallistavampia. He tuovat mukaan muita sidosryhmiä, keskustelevat jäsenvaltioiden kanssa ja todella yrittävät päästä yksimielisyyteen”, eräs edustaja sanoi.

Parhain aikomuksin

Gatesin vaikutus WHO:hon kyseenalaistettiin jälleen pääsihteerikisan aikana.

Kolme viimeistä ehdokasta tehtävään olivat Sania Nishtar, pakistanilainen kardiologi, joka on luvannut johtaa järjestön ”takaisin aikaisempaan kunniaansa”, David Nabarro, brittiläinen lääkäri ja entinen YK:n ebola-erityislähettiläs sekä Tedros Adhanom Ghebreyesus, joka on toiminut terveysministerinä ja ulkoministerinä Etiopian hallituksessa.

Afrikan unioni tukee Tedrosia, joka – kuten monet Etiopiassa – tunnetaan etunimellään. Hän on luvannut uudistaa organisaatiota käsittelemään paremmin ebolan kaltaisia kriisejä ja edistää terveydenhuollon saatavuutta kaikkialla maailmassa.

Viime vuonna ranskalainen diplomaatti antoi ymmärtää, että myös Gates tukee Tedrosia, joka on rahoittanut maansa terveysohjelmia toimiessaan terveysministerinä. Useat säätiön virkamiehet ovat kiistäneet tämän sanomalla, ettei säätiö voi ottaa kantaa, koska se ei ole äänioikeutettu jäsenmaa ja sen on siksi pysyttävä puolueettomana.

WHO:n uuden johtajan valitsevat jäsenmaksunsa maksaneet jäsenmaat vuosittaisessa kokouksessa Genevessä 23. toukokuuta (2017).

Silti suurin osa maiden edustajista, jotka suostuivat puhumaan aiheesta nimettömänä, sanoivat etteivät olleet erityisen huolestuneita Gatesin säätiön vaikutuksesta WHO:hon.

“En usko, että heillä on pahoja aikomuksia. He vain ovat vain niin iso toimija, että heti, kun he laittavat rahaa likoon, he saattavat häiritä asioita”, totesi eräs Genevessä toimiva diplomaatti.

“Sikäli kuin voin kertoa, ihmiset ovat erittäin tyytyväisiä kehen tahansa, joka antaa rahaa”, sanoi toinen.

Iso epätietoisuutta aiheuttava kysymys on myös se, mitä tapahtuu säätiön rahoitukselle, kun se saavuttaa tavoitteensa polion hävittämisessä, joka alkoi 1980-luvun lopulla ja näyttää nyt olevan lähellä tavoitettaan. Chan on varoittanut, että jos poliorahat loppuvat vuonna 2019, terveysjärjestö joutuu jälleen etsimään rahaa.

Gates-säätiön Landry kertoi, että hänen kollegansa työstivät ”siirtymäsuunnitelmaa” WHO:n ja sen poliotiimin kanssa varmistaakseen, että tällä hetkellä sitä kautta rahoitettavat ohjelmat eivät joudu vaikeuksiin, kun rahoitus loppuu. WHO:n on määrä esittää raportti jäsenmaille toukokuussa.

”Säätiön vaikutus WHO:hon on valtava”, sanoi Garrett ulkosuhteiden neuvostosta. ”Jos he eivät olisi siellä, jos he kävelisivät pois rahoineen, vahingolliset vaikutukset olisivat syvällisiä, ja kaikki ovat hyvin tietoisia tästä.”