Väärinymmärretyt koronatilastot

Veli Martin Keitel

Artikkeli liittyy allekirjoittaneen tekemiin videoihin, mutta sisältää myös lisätietoa:

Kuka pelkää koronaa, osa I: Kummalliset tilastot syksyllä 2020

Kuka pelkää koronaa, osa II: Kannattaako olla positiivinen

JOHDANTO

THL:n mukaan 14.10. Suomessa oli 13 316 rekisteröityä koronatartuntaa (worldometerin mukaan 12 703) ja 350 kuolemaa. Kuusi viikkoa myöhemmin 25.11. tartuntoja 23 147 ja kuolemia 388. Tästä voitaneen helposti laskea koronan tapauskohtainen kuolleisuus tämän kuuden viikon aikana:

Tartuntoja 23 147 – 13 316 = 9831
Kuolemia 388 – 350 = 38
Kuolemat / tartunnat (IFR) = 38 / 9831= 0,39 %

Tämä tarkoittaisi ainakin tuplasti vakavaa influenssaepidemiaa suurempaa kuolleisuutta. Tässä artikkelissa pyrin osoittamaan, että oikea luku on todennäköisemmin luokkaa 0,05% – selvästi influenssan aiheuttamaa kuolleisuutta pienempi.

Miksi koronan vaarallisuutta ei voi arvioida tällä tavoin:

1. ”Koronatartunnat” eivät ole todistetusti tartuntoja, eivätkä varsinkaan sairastapauksia vaan epätarkan PCR-testin antamia positiivisia tuloksia.

2. ”Koronakuolemat” eivät ole todistetusti koronan aiheuttamia kuolemia vaan koronaan liittyviä kuolemia (THL:n virallinen määritelmä); toisin sanoen kuolemia, joihin liittyy positiivinen koronatesti.

3. Kaikki koronaan liittyvät kuolemat tulevat tietoon. Kaikki tartunnat eivät, sillä vain noin kolmannes Suomen kansasta oli 25.11. mennessä testattu.

On erittäin tärkeä tiedostaa, että influenssaan arvioidaan Suomessa kuolevan jopa 2000 ihmistä vuodessa, varsinkin jos lasketaan mukaan kuolemat, joissa influenssa on myötävaikuttajana. Tämä tarkoittaisi yli 160 kuolemaa kuussa, eli talvikuukausina yli 200 (koska kesäisin influenssa ei aiheuta juuri lainkaan kuolemia). Lokakuussa 2020 oli alle 20 koronaan liittyvää kuolemaa (tästä määrittelystä lisää myöhemmin), eli melko varmasti alle 10 koronan aiheuttamaa tai sen myötävaikutuksella aiheutunutta kuolemaa. Toisin sanoen:

Lokakuussa 2020, ”toisen aallon aikana”, Covid-19 tappoi Suomessa jopa 20 kertaa vähemmän ihmisiä kuin kausi-influenssa keskimäärin.

Vaikka tuo 20-kertaisuus olisi liioiteltukin, jopa 2 kertaa influenssaa pienempi kuolleisuus olisi asia, joka vahvasti kyseenalastaisi uuden koronaviruksen vuoksi tehdyt dramaattiset toimenpiteet. Marraskuussa on 26.11. mennessä merkitty 30 koronaan liittyvää kuolemaa – näistäkin todennäköisesti korkeintaan kymmenkunta on koronan varsinaisesti aiheuttamia.

Tässä artikkelissa ja siihen liittyvissä videoissa tuon esille tieteelliset perustelut näiden väitteiden takana, sekä lukuisia linkkejä joista nämä tiedot voi tarkistaa.

15.10. lähetin THL:lle koronaepidemiaa koskevan kyselyn, jossa oli 5 aluetta:

1. Testien määrän vaikutus tartuntatilastojen karttumiseen
2. PCR-testi
3. Tautitapauksen määrittäminen
4. Koronan vaarallisuus siihen liittyvien kuolemantapauksien perusteella
5. Korona verrattuna influenssaan

Osaan kysymyksistä sain vastauksen jo seuraavana päivänä, loppuihin luvattiin vastata seuraavalla viikolla. Näitä vastauksia ei koskaan tullut. Julkaisen artikkelissani ne vastaukset, jotka sain.

Lähteitä:

Suomen koronatilastot kansainvälisillä worldometers-sivulla
https://www.worldometers.info/coronavirus/country/finland

THL:n omat kattavat koronatilastot
https://experience.arcgis.com/experience/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26

Influenssan aiheuttamat kuolemat Suomessa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/influenssakuolleisuus-lahes-kymmenkertaistui-neljassa-vuodessa-mista-se-voi-johtua-todellisuudessa-huomattavasti-enemman-kuin-tilastokeskuksen-luvut-kertovat/7751500#gs.lwbcbt

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006690805.html

http://www.stat.fi/til/ksyyt/2018/ksyyt_2018_2019-12-16_tau_001_fi.html

http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/kuinka-monen-kuoleman-syy-on-influenssa-kertovatko-luvut-kaiken/

1. PCR-testi: Koronatilastoinnin kompastuskivi

PCR-testi (PCR = polymerase chain reaction) perustuu tutkitun mikroskooppisen organismin tai sen osasen monistamiseen. Jokaisella monistuskierroksella organismin määrä kaksinkertaistuu. Jotta saataisiin mahdollisimman luotettava tulos, kierroksia tarvitaan noin 35, jolloin näytettä on monistettu 35 biljoonaa kertaa suuremmaksi. Jos kierroksia on vähemmän, testi ei välttämättä tunnista kohteessa olevaa organismia (väärä negatiivinen). Jos kierroksia on enemmän, se tunnistaa niitä liian helposti (väärä positiivinen).

Katsotaan siis, mitä PCR-testi tekee ja mitä se ei tee.

1. On lääketieteellinen fakta, että PCR-testiä ei ole tarkoitettu, eikä sitä ennen Covid-19-epidemiaa ole käytetty, sairauden diagnosointiin. Sen tarkoitus on tarjota muuta aineistoa tukevaa todistusaineistoa sille, että testatussa ihmisessä on tiettyä mikro-organismia, joka on liian pieni, jotta sitä voitaisiin havaita mikroskoopilla.

2. PCR-testi ei tunnista virusta, vaan pienen pieniä pätkiä viruksen geneettisestä RNA-sekvenssistä. SarsCov2-virusta ei ole kokonaan eristetty, eikä sen koko geneettistä koodia tunneta. Koronapositiivisuus tarkoittaa, että testatussa potilaassa on (vaihtelevalla tarkkuudella) yhtä tai useampia koronaviruksen RNA-segmenttejä, jotka ovat vastaavia kuin uudessa koronaviruksessa.

3. Testin havaitsema koronavirus voi olla mikä hyvänsä muu koronavirus kuin uusi SarsCov2, esim. alkuperäinen Sars, joka on 80% samanlainen uuden kanssa.

4. Testi ei erota elävää, tarttuvaa virusta ja kuolleen viruksen osasia. Positiivinen testitulos voi siis olla peräisin viikkoja tai jopa kuukausia sitten saadusta tartunnasta, joka ei sekään välttämättä ole aiheuttanut oireita tai sairautta. Tällöin testattu henkilö ei ole sairas, sairastumassa tai tartuttamassa ketään.

5. Monissa käytössä olevissa PCR-testeissä käytetään yli 36 monistuskierrosta, jolloin vääriä positiivisia tulee niin paljon, että ne merkittävästi vääristävät tilastoja.

6. Testi on erittäin altis teknisille ja käsittelyvirheille, erityisesti silloin jos testin ottaja ei ole asianmukaisesti koulutettu – kuten on monesti laita nykytilanteessa jossa testejä tehdään niin valtavan paljon, ettei koulutettua henkilökuntaa ole käytettävissä.

Oletetaan, että 2% positiivisista testituloksista on vääriä positiviisia. Oletetaan lisäksi, että väestössä koronatartunnan saaneita on 1% (samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa näyttäisi olevan). Otetaan testi 100 000 ihmisestä ja katsotaan mitä tapahtuu:

100 000 testistä positiivisia tuloksia:
1% oikeita: 1000
2% vääriä: 2000
Yhteensä: 3000

Tilastollisesti virhe olisi siis massiivinen: Jos testiin luotetaan, sen perusteella tartuntoja on 3000 (3% testatuista), vaikka todellisuudessa heitä olisi vain 1000 (1%) – siis kolme kertaa vähemmän.

Kuitenkin Pfizer-rokotefirman entinen johtava tieteellinen asiantuntija arvioi, että vääriä positiivisia tulee nykyään jopa 5%! Jos näin on, 100 000 testiä tuottaisi 5000 ylimääräistä ”tartuntaa”, jolloin niitä merkittäisiin tilastoihin kuusi kertaa enemmän kuin todellinen määrä!

On myös erittäin harhaanjohtavaa, että positiivisen testituloksen saaneet luetaan ”tartunnoiksi” (kun testi ei ole luotettava, eikä se mittaa elävää tartuttamisvaiheessa olevaa virusta), ja vielä harhaanjohtavampaa että ne usein mediassa mainitaan ”koronatapauksiksi”. Hyvin merkittävä osa tartunnoista ei nimittäin aiheuta oireita, tai aiheuttaa vain hyvin lieviä oireita, jolloin ei ole kysymys sairastumisesta, ja siten ei myöskään sairastapauksesta.

Mm. CEBM (The Centre for Evidence-Based Medicine) kertoo seuraavasti:

”PCR detection offers the capacity to detect RNA in minute quantities, but whether that RNA represents infectious virus may not be clear.”

”A TRUE POSITIVE in PCR does not always mean that the person presents any danger to society.”

Eli suomeksi: PCR tunnistaa RNA:ta pieninä määrinä, mutta se, edustaako löydetty RNA tarttuvaa virusta, ei välttämättä ole selvää. Oikea positiivinen tulos (vs. väärä positiivinen) PCT-testistä ei aina tarkoita, että testattu henkilö on vaaraksi yhteiskunnalle.

Kuitenkin THL:n taulukoissa, samoin kuin kansainvälisissä taulukoissa puhutaan tapauksista.

On erittäin arveluttavaa, että PCR-testien antamien positiivisten tulosten määrää voidaan kontrolloida muuttamalla monistuskierrosten määrää. Jos esim. halutaan osoittaa, että vaikkapa koronarokote on vähentänyt tartuntojen määrää, vähennetään kierrosten määrää (kertomatta siitä julkisesti), jolloin positiiviset tulokset vähenevät. Jos taas halutaan luoda vaikutelma esim. kolmannesta aallosta, lisätään kierrosten määrää ja tartunnat lisääntyvät.

THL:lle esittämäni PCR-testiä koskevat kysymykset ja vastaukset, sekä omat kommenttini (suluissa):

1. Mitä THL:n käyttämä / suosittelema PCR-testi todella kertoo?

Pandemian alussa laboratorioiden koronadiagnostiikka perustui Corman et al 2020 julkaisemaan PCR-testiin. Tällä hetkellä on saatavilla jo useita kaupallisia PCR-testejä. Kukin laboratorio päättää mitä testejä he ottavat testivalikoimiinsa. Isoimmilla laboratorioilla on käytössään useita eri testejä koronadiagnostiikkaan.

(Ei lainkaan vastata itse kysymykseen: Mitä testi kertoo?)

2. Kuinka luotettava on testin antama positiivinen / negatiivinen tulos?

PCR-testi tarkkuus ja herkkyys on hyvä. Tulokseen vaikuttaa kuitenkin mm. se onko näyte otettu oikea-aikaisesti ja onko näytteenotto onnistunut.

(”Hyvä” ei kerro mitään konkreettista testin luotettavuudesta – kuitenkin myönnetään virheiden mahdollisuus.)

3. Kertooko testi mitään siitä, onko testattava sairas vai ei?

Jos testitulos on positiivinen, niin näytteessä on silloin havaittu koronaviruksen perintöainesta. Osa tartunnan saaneista voi sairastaa koronan oireettomana tai lieväoireisena, mutta siitä huolimatta he voivat sitä levittää.

(Myönnetään, että näytteessä on perintöainesta – ei välttämättä itse virusta. Oireettomat ja lieväoireiset ”voivat” levittää – mutta kuinka harvinaista se mahtaa olla…?)

4. Kuinka todennäköistä on, että positiivisen testituloksen saanut oireeton ihminen on sairautta tartuttava ja siten velvoitettu karanteeniin?

Kuntien ja sairaanhoitopiirien tartuntataudeista vastaavat lääkärit tekevät tartunnanjäljitystä ja he päättävät karanteeniin asettamisesta.

(Kysymykseen ei siis vastattu.)

Kysymykseen tautitapausten määrittelystä positiivisten testitulosten perusteella ei vastattu. THL on päättänyt (kenties kansainvälisen käytännön perusteella) luokitella positiiviset tulokset tautitapauksiksi, mikä on epätieteellistä. Kenties siksi kysymykseen ei vastattu.

PCR-testin epäluotettavuus ja tuloksista vedetyt virhetulkinnat ovat olleet viime aikoina vahvasti esillä. Saksalainen huippujuristi Reiner Fuellmich on laatimassa yhdessä muiden asianajajien ja lääketieteen asiantuntijoilta saamansa informaation nojalla massajoukkokannetta koronatoimien takana olevia tahoja vastaan, ja merkittävimpänä perusteluna on juuri PCR-testi.

Youtube poisti PCR-testiä käsittelevän videoni tuntien kuluttua sen julkaisusta, samoin tehdään muille videoille, joissa kritisoidaan koronatilastojen luotettavuutta. Koronan aiheuttamaa alhaista kuolleisuutta käsittelevä videoni sen sijaan jätettiin. Mikäli sekin poistetaan myöhemmin, alla on linkki samaan videoon bitchutessa.

Lähteitä:

Mitä positiivinen PCR-testitulos tarkoittaa / CEBM https://www.cebm.net/covid-19/pcr-positives-what-do-they-mean/

Reiner Fuellmich haastattelussa koskien Koronaan liittyvää massajoukkokannetta https://www.youtube.com/watch?v=SQrV-XrpsaU

Miten PCR-testi toimii: Tohtori Thomas Cowan https://www.youtube.com/watch?v=RJU1OUpxNzU

Pfizer-rokotefirman entinen tiedemies Mike Yeadon koronatestaamisesta https://www.zerohedge.com/medical/pandemic-over-former-pfizer-chief-science-officer-says-second-wave-faked-false-positive

PCR-testin epäluotettavuus (useisiin lähteisiin nojaava video) https://www.bitchute.com/video/eQyXdoaxuOZH/

Oletko tartuttava, jos sinulla on positiivinen PCR-testitulos? / CEBM https://www.cebm.net/covid-19/infectious-positive-pcr-test-result-covid-19/

The estimation of diagnostic accuracy of tests for COVID-19 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7457918/

Kerrotaanko meille totuus Covid-19:stä? Haastattelussa epidemiologi Sucharit Bhakdi. https://www.youtube.com/watch?v=ZnpnBYgGARE&t=3240s

Kuka pelkää koronaa, OSA II https://www.bitchute.com/video/mS3UUxdtr7st/

2. Koronaan liittyvät kuolemat – eivät sen aiheuttamat

Jo toukokuussa THL päivitti käsitteen koronakuolemat muotoon ”koronaan liittyvät kuolemat”. Perusteena oli se, että tilastoihin merkityissä kuolemantapauksissa ei ollut kyse vahvistetusta koronan aiheuttamasta kuolemasta, vaan siitä, että kuolleella oli kuoleman yhteydessä tai milloin hyvänsä sitä ennen todettu positiivinen testitulos (huom. vielä testituloksen epätarkkuus). Näin ollen, THL:n virallisen määritelmän mukaan, Suomen koronatilastoihin merkityistä kuolemista vain osa on varsinaisesti koronan aiheuttamia; muissa se on yksi osatekijä muiden sairauksien ja terveysongelmien kanssa, eikä välttämättä lainkaan ole vaikuttanut kuolemaan.

Toukokuussa todettiin, että Suomessa 88% koronaan kuolleista (siis: kuolemista, joissa oli mukana positiivinen testitulos) oli yli 70-vuotiaita, ja kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta (Huom. elinajan odote Suomessa on nykyään 81 vuotta). Työikäisten kuolemat olivat hyvin harvinaisia, lapsia ja nuoria ei kuollut lainkaan. Viimeksi mainittujen joukossa ei ollut juurikaan sairastuneitakaan, joten he eivät myöskään joutuneet virheellisten testitulosten uhreiksi (keväällä testattiin lähes pelkästään oirehtivia).

Noin 96 prosentilla kuolleista oli yksi tai useampi pitkäaikaissairaus, yleisimpinä sydänsairaus ja diabetes. Nämä olivat siis niitä hyvin mahdollisia todellisia kuolinsyitä silloinkin, kun mukana oli koronadiagnoosi – riippumatta siitä millä keinoin se oli tehty.

On täysin selvää ja loogista, että vanha ihminen, joka on vakavasti sairas ja joka on lähellä keskimääräistä kuolinikää, on erittäin haavoittuvainen mille hyvälle ylimääräiselle terveysrasitteelle, joka tällöin ei ole varsinainen kuolinsyy vaan kuolemaan myötävaikuttava tekijä (influenssaa ei merkitä tällaisessa tapauksessa kuolinsyyksi, joten koronan kohdalla ei myöskään niin pitäisi tehdä).

THL:n sivuilta ilmenee, että kuolemansyykoodi U07.1 liitetään kuolintodistukseen kaikissa seuraavissa tapauksissa:

A) Henkilö kuolee Covid-19-virusinfektion aihauttamaan yleisinfektioon ja/tai sen muihin ilmentymiiin
B) Henkilöllä on yksi tai useita vakavia pitkäaikaissairauksia, henkilö kuolee COVID-19 –viruksen aiheuttamaan viruskeuhkokuumeeseen tai jälkitautina tulevaan bakteerikeuhkokuumeeseen
C) Henkilöllä on yksi tai useita vakavia pitkäaikaissairauksia, henkilö kuolee COVID-19 –viruksen aiheuttamaan yleisinfektioon
D) Mikäli kuolinsyynä on jokin muu vakava sairausprosessi tai vastaava syy, mutta henkilöllä on diagnosoitu myös COVID-19 –virus:

Kuolintodistukseen merkitään:
Peruskuolemansyy (eli kuolintodistuksen kohta 8.1c) esim. W01/S06.3 tai I25.1
Kuolemaan myötävaikuttanut syy (kuolintodistuksen kohta 8.2.) U07.1

(Vain D-kohtaan olen merkinnyt täsmentävät lisätiedot, koska se on aiheen kannalta keskeisin.)

Tästä siis ilmenee, että tuo Koronaan liittyvä koodi tulee mukaan kuolintodistukseen silloinkin, kun varsinainen kuolinsyy on periaatteessa mikä hyvänsä muu, ja rinnalla on Covid-19-diagnoosi (mihin riittää positiivinen PCR-testitulos).

Nyt koronan tappavuutta mediassa kuitenkin arvioidaan, tai ainakin annetaan sellainen kuva, näiden kuolleisuustilastojen perusteella. Esim. voitaisiin väittää (täysin epätieteellisesti), että Suomessa on 25.11. mennessä kuollut 388 ihmistä 23 147 tartunnan saaneesta, ja tällöin epidemian aiheuttama kuolleisuus olisi 1,68%.

Korrelaatio ”tartuntojen” ja kuolemien välillä ei syksyllä 2020 ole lainkaan sitä mitä se oli keväällä. Mistä tämä johtuu? Voisiko se johtua siitä, että ns. ”toinen aalto” on enimmäkseen tilastoharha, johon sairaalatapaukset ja kuolemat eivät taivu?

Lähteitä:

Koronatilastoja keväältä 2020 / THL https://thl.fi/fi/-/koronavirukseen-menehtyneista-lahes-90-prosenttia-on-yli-70-vuotiaita-taustalla-yleensa-myos-jokin-perussairaus

Koronaan liittyvän kuolinsyyn määrittäminen / THL https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/oikeuslaakinta/ajankohtaista/kuolemansyyn-selvittaminen-ja-kuolintodistuksen-tayttaminen-covid-19-infektiotapauksissa

Covid-19-infektioon liittyvien kuolemien ilmoittaminen / THL https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/covid-19-infektioon-liittyvien-kuolemien-ilmoittaminen

3. Koronan todellinen tappavuus Suomessa?

25.11. Suomessa on testattu 1 872 653 ihmistä – 33,8% koko kansasta (5,53 milj.) – joista siis 23 147 positiivista (1,24%). Jos oletettaisiin, että testit ovat luotettavia, silloin voitaisiin päätellä, että koronan levinneisyys testaamattomassa kansassa on jokseenkin tarkalleen sama kuin jo testatuissa (koska kyseessä on erittäin suuri otos).

Testejä oli tehty 14.10. mennessä 1,33 miljoonaa ja 25.11. mennessä 1,87 miljoonaa, kuudessa viikossa yhteensä noin 545 000 – ja uusia tartuntoja on tullut tuona aikana 9831 eli 1,8% testatuista. Jos sen sijaan olisi testattu 4,2 miljoonaa vielä testaamatonta (14.10.), tartuntoja olisi tällä 1,8 % suhteella löydetty noin 75 000.

Tartuntakuolleisuus, jos kaikki suomalaiset olisi testattu:
38 / 75 000 = 0,05%

Tämä olisi ainakin kaksi kertaa influenssakuolleisuutta (0,1 – 0,2%) alhaisempi.

Mutta ollaanpa hieman tarkempia. Kuolema seuraa tartuntaa keskimäärin vasta n. 20 päivän päästä, joten oikean tartuntojen ja kuolemien suhteen saamiseksi kuolemat pitäisi kerätä kolmisen viikkoa myöhemmältä ajanjaksolta. Mutta mistä tiedetään, kuinka kauan henkilöllä oli ollut tartunta, kun positiivinen testitulos saatiin? Oletetaan, että keskimäärin tartunta oli ollut testituloksen saavuttua noin viikon verran. Silloin pätevämpi tulos saataisiin vertaamalla neljän ensimmäisen viikon tartuntoja neljän jälkimmäisen viikon kuolemiin (2 viikon viive).

Ensimmäiset neljä viikkoa (14.10. – 11.11.): 5458 positiivista 372 000 testatusta (1,47%)
Jälkimmäiset neljä viikkoa (28.10. – 25.11.): 30 koronaan liittyvää kuolemaa

(Testattuja 14.10: 1,328 milj, 11.11: 1,700 milj, lähde: THL)

Jos otetaan huomioon väärät positiiviset testitulokset, voidaan tartuntojen todelliseksi määräksi olettaaa kolmannes mainitusta, eli 1820 (0,49% testatuista). Kuolemien kohdalla sama suhde ei välttämättä päde, koska kuolettavasti sairaiden sairaalapotilaiden kohdalla diagnoosit tehdään muutakin kuin PCR-testin pohjalta (vasta-ainetestit, oireet). Oletetaan, siis, että todetuista kuolemista joka toisessa on oikeasti kysymys Covid-19-tartunnasta. Tällöin uusia kuolemantapauksia olisi noiden neljän viikon aikana ollut 15.

Nyt on edelleen kuitenkin huomioitava, että kyseessä ovat silti koronaan liittyvät kuolemat, joten varovaisestikin voitaisiin arvioida, että koronan suoraan aiheuttamien kuolemien määrä noiden neljän viikon aikana oli 7 (mahdollisesti vähemmänkin).

Voimme olettaa, että kaikki koronaan liittyvät kuolemat on rekisteröity. Tartunnoista on kuitenkin löydetty vain pieni osa, koska vielä 11.11. vain kolmannes suomalaisista oli testattu. 14.10. jälkeen oli testaamatta vielä 4,2 miljoonaa suomalaista. Mutta koska testaamattomat todennäköisesti painottuvat Pohjois-Suomeen, jossa taudin levinneisyys on varmaankin jonkin verran alhaisempi kuin etelässä, lasketaan näiden 4,2 miljoonan osalta oletettua positiivisten tulosten määrää 0,49%:ista 0,42%:iin.

Näin ollen todellisten tartuntojen määrä 14.10. – 11.11. olisi koko Suomessa ollut 17 640 ja kuolemien määrä kahden viikon viiveellä vastaavan ajan kuluessa 7.

Tartuntakuolleisuus koko Suomessa huomioiden väärät positiiviset, oletetut todelliset koronakuolemat ja viive tartunnan ja kuoleman välillä:
7 / 17 640 = 0,04%

(Todettakoon, että huomioimatta kahden viikon viivettä ja alempaa levinneisyyttä Pohjois-Suomessa tulokseksi saatiin 0,045% – ero on vähäpätöinen, mutta mielestäni osoittaa, että oikeilla jäljillä ollaan).

Tämä kuolleisuusluku on jo noin 3 kertaa keskivakavaa influenssaa (0,12%) ja jopa 5 kertaa vakavaa influenssaepidemiaa (0,2%) alhaisempi! Ja huomaa tärkeä seikka:

Vaikka kaikki positiiviset PCR-testitulokset olisivat luotettavia ja kaikki koronaan liittyvät kuolemat oikeasti Covid-19:n aiheuttamia, kuolleisuus koronaan olisi Suomessa silti vain 0,05% – huomattavasti influenssaa alhaisempi.

Tiesitkö, että joissakin maissa on esitetty yli 90% virheellisyyttä koronatestauksessa? Portugalissa hyväksyttiin oikeudessa väite, jonka mukaan todetuista positiivisista testituloksesta 97% on vääriä positiivisia.

Jos Suomessa vaikkapa 80% positiivisista olisi vääriä, meillä olisi ollut 25.11. mennessä kaikkiaan vain 4600 tartuntaa koko korona-aikana, mikä on n. 0,08% koko kansasta – missään nimessä ei voitaisi puhua mistään epidemiasta!

Miksi sitten Covid-19-epidemiaa ei luokitella influenssaksi? Onhan sekin, A- ja B-virusten aiheuttamien tautien lailla virusperäinen hengitystiesairaus. Kysyin tätä THL:lta:

Miksi koronaa ei luokitella influenssaksi?

Influenssaa aiheuttavat influenssa A- ja B-virukset kun taas koronaa aiheuttavat koronavirukset.

(Asia selvä. Määritelmään ei liity taudin vaarallisuus.)

THL ei vastannut seuraaviin esittämiini kysymyksiin:

Miten perustellaan positiivisten testitulosten perusteella tautitapaukset?
Miksi koronan vaarallisuutta perustellaan ”koronaan liittyvillä kuolemantapauksilla”?

Tällä hetkellä, marraskuun lopulla, koronatilanteen vakavuutta Suomessa luonnehditaan lisääntyvillä tartuntojen määrällä. Kuten todettu, kyseessä eivät ole tartunnat vaan positiiviset testitulokset, joiden pohjalta ei missään tapauksessa pitäisi määritellä epidemian olemassaoloa, saatikka vakavuutta.

Kun Suomessa tehdään lähes 15 000 testiä päivässä, ja merkittävä osa positiivisista tuloksista on virheellisiä, on täysin selvää että ”tartuntoja” voidaan tällä logiikalla lisätä tilastoihin ja sitä myötä uutisotsikoihin. Tämä on täysin epätieteellistä ja valheellista.

Mahdollisen epidemian vakavuus tulee esille vain sairastapausten ja sairauden todistetusti aiheuttamien kuolemien lukumäärästä.

Lähteitä:

THL:n koronatilastot https://experience.arcgis.com/experience/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26

Portugalin oikeus tuomitsee PCR-testit epäluotettavina ja laittomina  https://greatgameindia.com/portuguese-court-pcr-tests-unreliable/

Kohti koronarokotetta

Influenssakuolleisuus lähes kymmenkertaistui Suomessa 2010-luvun jälkipuoliskolla, mutta siitä huolimatta influenssan leviämisen välttämiseksi ei ryhdytty erityisiin toimenpiteisiin – ei maskisuosituksia, ei turvavälejä, ei pleksejä kauppojen kassoille, sulkutiloista puhumattakaan. Tällä hetkellä Suomessa on ”koronaan liittyviä kuolemia” reippasti alle 400, v. 2018 influenssa johti suoraan tai myötävaikutuksella 700 kuolemaan – ja tämäkin on vain arvio, joka joidenkin asiantuntijoiden mukaan menee selvästi alakanttiin.

Influenssarokotteiden suosio putosi 2010-luvun alkupuolella, pitkälti johtuen sikainfluenssarokotteen aiheuttamista narkolepsiatapauksista. Vuoteen 2014 asti influenssakuolleisuus oli hyvin vähäistä viime vuosiin verrattuna.Vuodesta 2015 eteenpäin vuosittain annettujen influenssarokotteiden määrää lisättiin reippaasti ja jostain syystä samalla influenssaperäisten kuolemien käyrä lähti jyrkkään nousuun. Talvella 2019-2020 65 vuotta täyttäneille annettujen rokotteiden määrä väheni, ja tuona kautena influenssakuolleisuus oli selvästi pienempi. Koko 2010-luvulla siis rokotusten ja kuolemien välillä on ollut suora korrelaatio. Mitä se kertoo rokotteiden tehokkuudesta – tai kenties käänteisestä vaikutuksesta? Ja tuleeko samanlainen korrelaatio olemaan myös Covid-19-kuolemien ja sitä vastaan annettavan rokotteen välillä?

Koronaepidemian vaarallisuutta Suomessa perustellaan pitkälti muiden maiden tapahtumilla. Luodaan pelkoja, että Suomessa käy kuten Italiassa, Belgiassa, Englannissa, USA:ssa. Kuitenkin on aivan selvä, että epidemioiden vaarallisuus vaihtelee maasta toiseen hyvin paljon, monista syistä johtuen. Jo keväällä nähtiin, että Suomessa tilanne ei ollut läheskään sillä tavalla vakava kuin monissa Länsi- ja Etelä-Euroopan maissa, siitä huolimatta että niissäkin yhteiskunta suljettiin ja tehtiin jopa rajumpia toimenpiteitä kuin Suomessa epidemian hillitsemiseksi.

Joka tapauksessa lukuisat lääkärit ja epidemiologit Italiassa, Espanjassa, Englannissa, USA:ssa, Ruotsissa ja kaikissa muissa koronaepidemian kolhimissa maissa ovat nousseet vastustamaan koronatoimia ja tuomaan esille vaihtoehtoista totuutta epidemian luonteesta (katso https://vapaudenpuolesta.fi ). He tekevät näin siitä huolimatta, että heidän maineensa, toimeentulonsa ja asemansa ovat vaarassa – moni on jopa menettänyt lääkärinlupansa vastustaessaan virallista koronalinjaa. Varmastikaan tällaista toimintaa ei näin laajasti olisi, jos ei näillä asiantuntijoilla olisi painavat syyt ja professionaaliset perusteet eriävien mielipiteidensä esittämiseen.

Suomessa tällaista asiantuntijoiden liittoutumista keskenään ei ole tapahtunut, mikä johtuu varmaan jo siitäkin, että täällä tilanne ei ole ollut läheskään niin dramaattinen kuin noissa mainituissa maissa. On kuitenkin aivan selvästi nähtävissä, että Suomessa politiikka vie asioita aivaan samaan suuntaan kuin ne ovat kehittyneet esim. Englannissa, josta saan ajankohtaista tietoa siellä asuvalta sisareltani. Siellä on juuri päättynyt toinen kuukauden mittainen kansallinen lockdown. Se korvataan suurimmassa osassa maassa tiukoilla rajoituksilla, jotka eivät ole kaukana totaalisesta yhteiskunnan sulkutilasta. Mediassa tuodaan vahvasti esille, että näistä erittäin painostavista rajoituksista päästään eroon vain yhdellä konstilla – rokotteilla.

Ennätystahdissa tuotettujen rokotteiden jakaminen aloitetaan siellä suunnitelmien mukaan jo joulukuun alkupuolella. Normaalisti turvallisen ja toimivan (väitetysti) rokotteen tuottamiseen menee vähintään 7 vuotta, nyt siihen on mennyt vain noin 9 kuukautta. Pitkäaikaiset haittavaikutukset nähdään n. 2 vuoden viiveellä. Lääketeollisuus on valtavaa bisnestä; koronarokotteisiin on investoitu kansainvälisesti kymmeniä miljardeja dollareita. YLE, joka on Suomen äänekkäin pandemialla pelottelija ja rokotteiden mainostaja, julkaisi juuri äsken ranskalaisen dokumenttielokuvan Kylmä lääkebisnes, jossa tuodaan esille, kuinka lääkeyhtiöt eivät välitä kansalaisten terveydestä tavoitellessaan miljardivoittoja (katsottavissa YLE Areenalta, linkki alla). Siinä todettiin myös, että lääkeyhtiöt ovat niin suuri taloudellinen voima, että ne voivat lobbaamalla vaikuttaa jopa maiden hallitusten terveyspolitiikkaan. Emmekö todista tämän tapahtuvan juuri tänä päivänä?

Suomessa niinikään puhutaan rajoitustoimenpiteiden tiukentamisesta, mikäli epidemia (PCR-testauksen valossa) näennäisesti jatkaa leviämistään. Tällä artikkelilla ja siihen liittyvillä videoillani olen pyrkinyt osoittamaan, että Suomessa ei ole minkäänlaista vaarallista epidemiatilannetta, verrattuna esim. 2017-2019 influenssakausiin. Silti täälläkin panostetaan erittäin vahvasti rokotteisiin.

Toivon, että kaikki olisivat näiden tietojen valossa erittäin kriittisiä hallituksen toimenpiteitä ja lääketeollisuutta kohtaan ja seuraisivat virallisesta linjasta poikkeavaa asiatietoja, jota media systemaattisesti sensuroi, vähättelee ja vääristelee. ”Vaihtoehtoiset” näkemykset koronan vaarallisuudesta ja sillä perustelluista yhteiskuntaa ja yksilöä järkyttävistä toimenpiteistä eivät ole osa salaliittoa, mutta pätevän ja tärkeän informaation sulkeminen pois julkisesta mediasta selvästikin on.

Lähteitä:

Influenssarokotteiden määrät 2015-2020 / THL https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/influenssarokote/annetut-influenssarokotukset-kaudella-2019-2020

Influenssarokotusten väheneminen 2010-luvun alussa https://yle.fi/uutiset/3-9226116

Ulkolinja: Kylmä lääkebisnes https://areena.yle.fi/1-50591354

Veli Martin Keitel, marraskuussa 2020