Koronapelosta on jo aika vapautua – läheisyys ja kosketus parhaat lääkkeet

Mielipidekirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomissa 23.10.2020.

Mielipide: Koronapelosta on jo aika vapautua – Läheisyys ja kosketus parhaat lääkkeet

Hämeen Sanomissa (20.10.) uutinen ”Toinen tautiaalto paljasti koronaviruksen keväällä nähtyä lievemmäksi – Näin kuolleisuus on laskenut”, mikä oli kuin tuulahdus raitista ilmaa pelosta tunkkaiseen ilmapiiriin.

Uutisessa kysytään, onko koronavirukseen kuolleet yliarvioitu ja tuodaan esiin faktoja jo 8. toukokuuta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemasta artikkelista: ”…suurin piirtein kaksikymmentä kuolemaa Suomessa selittyisi pelkästään koronalla. Suomessa koronakuolleisuus on syksyllä murto-osan kevääseen verrattuna”.

Näiden faktojen valossa koronakuolemaan liittyvät pelot ovat suhteettomia.

Koronapelko on psykologinen ja fysiologinen ilmiö

Koronapelosta on kehittynyt yhteiskunnassamme laajamittainen, hyvin moneen vaikuttava psykologinen ja fysiologinen ilmiö. Median seuraaminen on monien pelkoa vahvistanut ja pitänyt yllä hädän ja huolen tunnetta. Pelon lievittämistä koskeva yhteiskunnallinen keskustelu on ollut melko olematonta.

Pelko on voimakas tunne, jolla on tärkeä tehtävä eloonjäämisen suojaamisessa. Vakavassa henkeä uhkaavassa tilanteessa se käynnistää kehon monet suojamekanismit, jotka auttavat selviytymisessä. Mutta pitkäkestoinen, jatkuva pelon tunne on elimistöä rasittava ja sairastuttavaa.

Pelon tunne käynnistää kehossa taistele tai pakene reaktion. Se tarkoittaa sitä, että elimistön kaikki mahdolliset voimavarat otetaan eloonjäämisen nimissä käyttöön. Se on koko kehoa mukaan ottava, elimistön voimavaroja nopeasti kuluttava tila.

Taistele tai pakene -reaktio

Taistele ja pakene -reaktiossa elimistön on saatava ylimääräistä polttoainetta ja happea. Tämä tarkoittaa tiettyjen hormonitasojen, verenpaineen nousua, hengityksen voimistumista, sykkeen kohoamista, verensokerin kohoamista.

Tämän tilan jatkuessa pitkään, koronapelon aiheuttama stressi altistaa monenlaisiin elimistön sairastumisiin, kuten verenkiertoelin- ja hormonaalisiin sairauksiin.

Ne ovat sellaisia sairauksia, jotka kehittyvät ajan myötä ja ilmenevat vasta vuosien kuluessa, joten näitä on myöhemmin vaikeata yhdistää koronapelkoon.

Paras lääke pelkoon on läheisyys ja kosketus

Merkittävä koronan kannalta on se, että taistele tai pakene -reaktiossa elimistön eloonjäämisessä vähemmän tärkeät toiminnot keskeytyvät. Oleellisesti vaikuttava on immuunipuolustuksen heikentyminen.

Tämä tarkoittaa sitä, että vastustuskyky mikrobeja, kuten myös koronavirusta vastaan heikentyy. Paras lääke vastustuskyvyn vahvistamiseen on läheisyys ja kosketus, josta koronapelko on meitä vieroittanut.

Liia Ida Nordström
psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti

Thorleif Nordström
elintarvikealan lehtori (emeritus)