Vesa Raiskila lähetti THL:lle sähköpostin 13.11.2020 tiedustellen vastausta neljään päivänpolttavaan kysymykseen.

 

Hyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat,

STM:n keväisessä maskiselvityksessä päädyttiin siihen, ettei kasvomaskien käytöstä ole hyötyä viruksen leviämisen estämisessä. Selvityksen tehnyt professori Marjukka Mäkelä totesi viime kuussa Lännen median haastattelussa [1], ettei tutkimusnäyttöä niiden hyödyistä ole edelleenkään saatu:

”Johtopäätös ei ole muuttunut mihinkään. Kaiken kaikkiaan ei ole uutta tutkimusnäyttöä siitä, että maskit väestössä käytettyinä vaikuttaisivat infektion leviämiseen, Mäkelä kertoo.
– Ministeriö pyysi selvitykseen juuri satunnaistettuja tutkimuksia, koska ne antavat luotettavimman ja vähiten harhaa sisältävän vastauksen.”

Mäkelän mukaan STM:n selvityksen aineistosta heinäkuussa tehty uusi analyysi, jonka perusteella THL teki maskisuosituksen, oli tarkoitushakuinen: ”Siihen oli valittu vain tietyt osat meidän löytämistämme tutkimuksista ja käytetty metodeita, joilla saatiin näyttämään siltä, että maskeilla olisi vaikutusta, Mäkelä sanoo.”

(Kirurgisten maskien tuoteselosteessakin lukee ”HUOM! Kasvosuojat eivät suojaa käyttäjäänsä virus- tai bakteeritartunnoilta”. [2])

Jos maskeista ei olekaan hyötyä, niiden vääränlaisesta, epähygieenisestä käytöstä taas seuraa riskejä. STM:n selvityksessä todetaan, että väärään käyttöön liittyy terveyshaittoja ja että se itse asiassa ”aiheuttaa kohonneen riskin tartuntojen leviämiselle”. [3]

Missään maissa kasvomaskien laajamittainenkaan käyttö ei ole korreloinut epidemian laantumisen kanssa. Kuten Mäkelä toteaa:  ”Kun nyt katsoo tilannetta Euroopassa, suositus tai pakko ei liity mitenkään siihen, että epidemia leviäisi hitaammin.”

Ensimmäinen kysymys:
Miksi THL suosittaa edelleen maskien käyttöä, kun otetaan huomioon terveysriskit ja sen, että monet eivät todennäköisesti käytä maskeja niin hygieenisesti, etteivät ne jopa nostaisi tartuntojen leviämisen riskiä?

Toukokuun lopulla THL:stä vahvistettiin minulle, että koronan kanssa kuolleiden varsinaista kuolinsyytä ei vielä tiedetä. Tästä on nyt kulunut jo yli viisi kuukautta. THL:llä on tähän mennessä varmaan jo selvillä monien kuolleiden kuolinsyyt.

Toinen kysymys:
Mitkä ovat koronadiagnoosin jälkeen kuolleiden varsinaiset kuolinsyyt?

Pyydän teitä julkistamaan ne, sillä asialla on huomattavaa merkitystä arvioitaessa koronaviruksen osallisuutta kuolemantapauksissa.

Aiheeseen liittyen professori John Ioannidis toteaa viimekuisessa artikkelissaan [4] saman minkä moni muukin tutkija: koronaviruksen infektiokuolleisuus (IFR, Infection Fatality Rate) on samaa luokkaa kuin kausi-influenssassa, 0,15–0,20 prosenttia, ja alle 70-vuotiaiden keskuudessa 0,03–0,04 prosenttia (ks. esim. artikkelin tiivistelmä).

Kolmas kysymys:
Miksi THL ei ole rauhoitellut median lietsomassa koronapelossa eläviä kansalaisia – tai päätöksentekijöitä – tuomalla esiin, että koronaan liitetty kuolleisuus ei ole suurempi kuin ärhäkässä kausi-influenssassa?

Huom. Ruotsissakaan kokonaiskuolleisuus ei ole nousemassa aiempia vuosia korkeammaksi, kuten maan tilastokeskuksen kuvaajasta [5] voi havaita.

Päivittäin julkaistut ja median toistamat tartuntatilastot eivät kerro mitään sairastumisista. Tunnetusti monet koronadiagnoosin saaneet ovat täysin oireettomiakin. Lisäksi koronaan liitettyjen kuolemantapausten määrä on enää hyvin pieni osa kevään lukemista.

Ja kuten The New York Times kirjoittaa [6], pelkkiin positiivisiin tuloksiin tuijottaminen saattaa johtaa harhaan:

”In three sets of testing data that include cycle thresholds, compiled by officials in Massachusetts, New York and Nevada, up to 90 percent of people testing positive carried barely any virus, a review by The Times found.

On Thursday, the United States recorded 45,604 new coronavirus cases, according to a database maintained by The Times. If the rates of contagiousness in Massachusetts and New York were to apply nationwide, then perhaps only 4,500 of those people may actually need to isolate and submit to contact tracing.”

Monien tutkijoiden mukaan hyvinkin huomattava osa positivisista testituloksista saattaa olla vääriä positiivisia (false positives).

Neljäs kysymys:
Miksi THL ei ole esittänyt minkäänlaisia varaumia koronatestien tulosten luotettavuudesta tai niiden rajoitteista toimenpiteiden perustana?

Mediasta saa kuvan, että testit ovat täysin luotettavia ja että kaikki positiivisen testituloksen saaneet on syytä laittaa karanteeniin.

Ylimitoitetut toimenpiteet johtavat useammankin tutkimuksen mukaan pidemmällä aikavälillä huomattavasti suurempaan elinvuosien menetykseen (konkurssien, stressin, itsemurhien, yksinäisyyden jne seurauksena) kuin mitä niillä voidaan säästää. Aikooko THL kantaa vastuunsa tällaisista seurauksista, jos se ei ota kantaa toimenpiteiden suhteellisuuteen (tai suhteettomuuteen) ja niiden vaikutuksiin?

Odotan ja toivon vastausta, sillä viranomaisilla on velvollisuus vastata kansalaisten kysymyksiin. [7]

 

Ystävällisin terveisin
Vesa Raiskila