Tieteellinen vai poliittinen maskisuositus?

Julkaistu: 9.11.2020 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

En lakkaa häkeltymästä nähdessäni maskeilla kasvonsa peittäneitä ihmisiä. He yllättävät mitä erilaisimmissa tilanteissa: busseissa, kaupoissa, ajamassa pyörää, istumassa yksin autossa… Muistan vielä hyvin, että vielä joitakin vuosia sitten kaikenlainen naamioituminen haluttiin kieltää mielenosoituksissa, mutta nyt se pakollista useissa maissa. Samaten haluttiin kieltää musliminaisia peittämästä kasvojaan. Vielä paremmin muistan sen, etteivät Maailman terveysjärjestö (WHO) ja THL viime keväänä suositelleet maskien käyttöä, koska ne eivät auta torjumaan tartuntoja ja koska niistä voi olla monenlaista haittaa.1

Miksi sitten suun ja nenän peittämistä nyt suositellaan tai jopa vaaditaan monissa tilanteissa ja paikoissa? Tämä on kummallista siksikin, että tautitilanne on kevääseen verrattuna olennaisesti parempi: koronaan liittyviä kuolemia tai vaikeita sairauksia on useimmissa maissa ratkaisevasti vähemmän. ”Tapauksia” tosin on paljon, mutta valtaosa heistä on terveitä tai vain lievistä flunssan kaltaisista oireista kärsiviä. Tapausten määrä paisuu, koska testaus on lisääntynyt voimakkaasti ja koska käytetty testi on äärimmäisen herkkä ja havaitsee myös yksittäiset kuolleet virukset tai niiden palaset.2

Jotkut epäilevät, että puhe maskien hyödyttömyydestä ja niiden riskeistä keväällä oli valhetta, jolla haluttiin estää silloisten pienten maskivarastojen tyhjenemästä. Todellisuudessa kuitenkin kevään maskikielteisyys perustui vankkaan tieteelliseen näyttöön. Monissa korkeatasoissa satunnaistetuissa vertailututkimuksissa oli havaittu, etteivät maskit ehkäise hengitystieinfektioita. Myös hengityssuojien haitoista oli paljon tietoja.3

Mihin sitten jyrkkä käänne suhtautumisessa maskeihin oikein pohjautui? THL perustelee uutta suositustaan sillä, että WHO muutti kesäkuun alussa suhtautumistaan kasvosuojiin. On siis katsottava, miten WHO perustelee kantansa vaihtumista. Järjestön asiaa käsittelevä dokumentti ei ole vakuuttava. Siinä kerrotaan joistakin havainnoista, jotka viittaavat maskeista olevan hyötyä. Kunnollista uutta satunnaistettua vertailututkimusta, joka kumoaisi keväällä käytetyn, vuosikausien tutkimustyön tuloksena syntyneen tiedon, ei WHO kuitenkaan löytänyt. Niinpä se toteaa, että tavallisten ihmisten maskisuositusta ”ei vielä tue korkeatasoinen tai suora tieteellinen todistusaineisto”.4

Entä sitten hengityssuojien haitat? Onko selvinnyt, ettei niistä olekaan sellaisia haittoja, joihin keväällä viitattiin? Siltä ei näytä, sillä WHO esittää uudessa suosituksessaan aikaisempaa pidemmän listan maskien käytöstä mahdollisesti koituvista haitoista. Se mainitsee muun muassa maskeihin kertyvät mikro-organismit ja niiden leviämisen kasvosuojia kosketeltaessa ja käsiteltäessä, hengitysvaikeudet, päänsäryn, kasvojen ihon vaurioitumisen, kommunikaatiovaikeudet sekä lapsille, vanhuksille, sairaille ja kuumassa ja kosteassa ilmastossa eläville aiheutuvat erityisongelmat5. Osa näistä mahdollisista haitoista on käynyt yhä ilmeisimmiksi, kun ihmisten naamioiminen on jatkunut kuukausia. Esimerkiksi Sveitsissä on havaittu työmatkalaisten maskeihin kertyvän suuria määriä erilaisia taudinaiheuttajia, mm. stafylokokkibakteereita, jotka voivat aiheuttaa keuhko- ja aivotulehduksia.6

Mikä siis sai WHO:n pyörtämään pitkäaikaisen maskikantansa? Britannian yleisradioyhtiön BBC:n lääketieteellinen kirjeenvaihtaja Deborah Cohen kertoi 12.7., että WHO:n komitea, joka tarkasteli maskeja koskevaa tutkimusaineistoa, ei olisi kesälläkään halunnut puoltaa niiden käyttöä. Poliittinen lobbaus johti kuitenkin siihen, että komitea lopulta suositteli maskeja kaikille ihmisille. Tämän tiedon BBC sai useista eri lähteistä. BBC lähetti asiaa koskevan kyselyn WHO:lle, eikä tämä kieltänyt lobbauksen vaikutusta.7

WHO:n komitean jäsenet saattoivat ajatella, että ennen suosituksen antamista pitäisi olla kunnollinen, satunnaistettu vertailututkimus maskien hyödystä tai hyödyttömyydestä nimenomaan koronaviruksen leviämisen ehkäisyssä. Sitä ei ollut kesällä, mutta nyt sellainen on tehty. Tanskalaiset tutkijat ovat selvittäneen maskien vaikutusta 6000 ihmisen joukossa, joista puolet käytti kasvosuojainta, puolet ei. Valitettavasti johtavat lääketieteelliset aikakausjulkaisut Lancet, British Medical Journal ja JAMA eivät ole suostuneet julkaisemaan tutkimusta. Ennen julkaisemista tutkijat eivät halua kertoa tuloksiaan.8 Yksi heistä kuitenkin kertoi haastattelussa, että tutkimus julkaistaan, kun löytyy ”aikakauslehti, joka on kyllin rohkea”.9

Vallitsevaa maskisuositusta myötäilevän artikkelin julkaisemiseen tuskin tarvitaan uskallusta.

Olli Tammilehto

 

P.S. 24.11.2020 Nyt tanskalainen tutkimus on saatu julkisuuteen. Se on ilmestynyt Annals of Internal Medicine -lehdessä: https://www.acpjournals.org/doi/10.7326/M20-6817  Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa covid-10-infektion saamisessa maskillisten ja maskittomien välillä – ei edes niillä, jotka käyttivät maskia aina ohjeiden mukaisesti. Myöskään muiden virusten aiheuttamien infektioiden esiintymisessä ei todettu eroa. Maskilliset ja maskittomat eivät eronneet edes oireiden vakavuudessa.

Artikkeli on julkaistu myös Olli Tammilehdon blogissa.